Tämän vastauksen saaminen edellytti ilmoitusta eduskunnan oikeusasiamiehelle työsuojelualueiden vastaamattomuudesta kyselyymme, josta asia siirrettiin Sosiaali- ja Terveysministeriölle, jonka ansiosta Etelä-Suomen AVI:n työsuojelun johtaja toimitti alla olevan vastauksen kyselyymme henkisen väkivallan tapausten hoitamisesta.
”
Hyvä Heikki Dillström
Pahoittelen, että vastauksemme viipyi. Pyysitte vastausta jokaiselta vastuualueelta erikseen sivustolla työpaikkakiusatut.net esitettyihin mielipiteisiin työsuojeluviranomaisen toiminnan puutteista. Koska kaikkien vastuualueitten toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja ministeriön valvontaohjeet, vastauksemme on yhteinen:
Työsuojelun vastuualueilla ei valitettavasti ole resursseja osallistua viranomaisena netissä käytäviin keskusteluihin/mielipidekirjoitteluun, mutta haluamme tässä tuoda esiin tiettyjä työsuojeluviranomaisen toimintaa koskevia seikkoja. Työsuojeluviranomainen ei tule kuitenkaan jatkossa ottamaan kantaa muilta osin netissä käytävään keskusteluun.
Ensinnäkin työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa lain (44/2006, valvontalaki) 13 §:ssä säädetään toimintaohjeen ja kehotuksen antamisesta. Työsuojeluviranomaisessa työskentelevän virkamiehen eli tarkastajan antama toimintaohje tai kehotus ei ole työnantajaa oikeudellisesti sitova ja lopullinen asiaratkaisu samaan tapaan kuin työsuojeluviranomaisen tekemä hallintopäätös, vaan toimintaohjeen tai kehotuksen antaminen perustuu asiaa selvittäneen tarkastajan näkemykseen säännösten noudattamisesta. Tarkastajan antamaa toimintaohjetta tai kehotusta voidaan luonnehtia ns. tosiasiallisen hallintotoiminnan kaltaiseksi. Toimintaohje tai kehotus ei sisällä myöskään sellaista sitovaa asiaratkaisua, jolla olisi ratkaistu hallintoasia ja johon liittyisi oikeus hakea muutosta hallintotuomioistuimelta (Ks. KHO:n ratkaisu 11.2.2008 (dnro 2796/2/07)). Valvontalain 11 §:n mukaan tarkastaja laatii tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, josta on lain 45 §:n mukaan oikeus tehdä muistutus kahden kuukauden kuluessa työsuojelutarkastuksesta tai muusta valvontatoimenpiteestä. Lisäksi tarkastajan toiminnasta tai toimimattomuudesta voi tehdä hallintokantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolle.
Toiseksi valvontalain 50 §:ssä säädetään rikosasian ilmoittamisesta ja ilmoituksen käsittelystä. Pykälän mukaan jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä. Työsuojeluviranomaiselle asetettu ilmoituskynnys edellyttää viranomaiselta arviointia sen suhteen, onko sillä todennäköiset perusteet epäillä työrikosta.
Kolmanneksi työsuojeluviranomaisen roolista työrikoksien rikosprosessissa on säädetty seuraavaa: Työsuojelun valvontalain 50 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa on työsuojeluviranomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Syyttäjän on varattava työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus. Työsuojeluviranomaisen rooli rikosprosessi esitutkintailmoituksen tekemisen jälkeen rajoittuu asiantuntija kuultavana toimimiseen, koska itse asia on siirtynyt ilmoituksella poliisi- ja syyttäjäviranomaisen sekä viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Neljänneksi työsuojeluviranomaisessa työskentelevien tarkastajien ammattitaitoon kuuluu tehdä arviointi sen suhteen, onko tapauksessa kyse Työturvallisuuslain 28 §:ssä tarkoitetusta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Jotta valvontatoimenpiteitä voidaan harkita, tulee tarkastajan yksilöidä havaittu epäkohta/lainvastainen olotila. Häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun tapausten valvonnasta on laadittu valtakunnallinen valvontaohje, jossa on tarkemmin kuvattu asian valvontaa työsuojeluviranomaisessa. Ohje löytyy työsuojeluhallinnon kotisivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/
Liitteenä on vielä tiedoksenne ESAVIn työsuojelun vastuualueen tyhy-ryhmän raportit vuoden 2010 käsitellyistä epäasiallisen kohtelun, kuormittumisen ja syrjinnän tapauksista. Yhteenveto vuodesta 2011 ei ole vielä valmis.
Terveisin
___________________________
Johtaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Työsuojelun vastuualue
”
Liitteet löytyvät linkkien takaa:
http://tyopaikkakiusatut.net/?attachment_id=901
http://tyopaikkakiusatut.net/?attachment_id=902
Johon vastasin AVI:lle ja Sosiaali- ja Terveysministeriölle:
”
Hei,
Kiitokset vastauksesta ja raporteista.
Sivustollemme on tullut viestejä, joissa kerrotaan mm. työnantajien suhtautumisesta Työsuojelun selvityspyyntöihin.
Useassa tapauksessa työnantajat ovat vähätelleet Työsuojelun selvityspyyntöä henkisestä väkivallasta, koska ”Ei siitä kuitenkaan mitään toimenpidettä seuraa tai mihinkään vastuuseen joudu” tai ”Riittää kunhan niille jotain vastaa”
Noista raporteista pistää silmään ensimmäisena henkisen väkivallan ja työsyrjinnän tapausten hylkäämisten huima ero, 40% työsyrjintä tapauksissa ja 75% tai jopa enemmän? henkisen väkivallan tapauksissa.
” Häirintäkokemukseen ja kuormitukseen liittyvistä noin 500 yhteydenotosta suurin osa ei ole johtanut valvontatoimenpiteisiin. Tästä voidaan päätellä, että asiakkaat ovat saaneet asiansa käsittelyyn työpaikalla tarkastajalta saamiensa ohjeiden ja neuvojen avulla tai tehneet muita ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.”
Tämä raportin päätelmä on käsittämätön, Suomessa joutuu henkisen väkivallan kohteeksi työpaikoilla n.140.000 työntekijää vuosittain Työterveyslaitoksen mukaan ja suurin osa heistä menettää henkisen väkivallan seurauksena työkykyään pitkittyneiden sairauslomien ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeiden kautta.
Henkisen väkivallan kohde ei pysty keräämään tarpeeksi kirjallisia todisteita, koska hän ei terveydentilansa vuoksi siihen kykene ja työnantaja vaikeuttaa tilannetta mm. uhkailemalla ja estämällä työntekijää saamasta tarvittavia tietoja.
Työnantaja osaa myös kiertää §28 Häirintä lakia mm. seuraavasti: Lakiin ei ole kirjattuna mihin toimenpiteisiin työnantajan on ryhdyttävä tiedon saatuaan, joten yleisin keino on pitää asiasta palaveri, jossa todetaan yksipuolisesti työnantajan taholta, ettei mitään häirintää ole tapahtunut ja lain kirjain on näin täytetty.
Monesti Työsuojelu on henkisen väkivallan kohteelle se viimeinen keino asian selvittämiseksi ja siinä vaiheessa kohteen terveys on jo todella heikossa kunnossa, kun Työsuojelu sitten toteaa papereiden perusteella ja työpaikalla käymättä, että ”Häirintää ei ole tapahtunut” niin se on usein viimeinen niitti kohteelle ja hänen terveydelleen.
Työsuojelu tuntuu myös olettavan automaattisesti, että työnantaja puhuu aina totta vastauksissaan, vaikka liian usein häirintää koskeva ilmoitus työsuojeluun peitellään valehtelemalla, sekä kohdetta estetään samaan aikaan saamasta tarvittavia kirjallisia todisteita. Työsuojelu ei myöskään tarkasta työpaikkaa, vaan lukee ainoastaan papereita, siksi tällainen menettely on täysin mahdollista ja saa jatkua.
Ongelmana on myös työsuojelun ja Poliisin kytkös, Poliisi käyttää työsuojelun hylkäävää päätöstä kuten oikeuden tuomiota, eikä tutki enää yhtään työsuojelun hylkäämää tapausta minkään työrikoksen osalta.
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet reipasta tahtia ja kysymys kuuluukin kuinka moni näistä eläkkeistä johtuu työsuojelun hylkäämästä häirintäilmoituksesta? tai kuinka moni itsemurha? Tätä ei ole vielä toistaiseksi tutkittu, mutta tulevan taantuman aikana Suomella ei ole tällaiseen varaa.
Toinen raportista silmiin käyvä asia on se, että vain 4 tapausta 400:sta on päätynyt rikostutkintaan, kysymys kuuluukin millaisen kuvan tämä antaa työnantajille vastuuseen joutumisen riskistä henkisen väkivallan tapauksissa?
Sen, että vastuuseen joutumisen riski on häviävän pieni ja että työsuojelun tiedustelut häirinnästä voidaan ohittaa olankohautuksella ja valehtelemalla kohde mielenterveyongelmaiseksi ja häiriköksi työpaikalla.
Presidenttiehdokkaat ovat kirjoittaneet mielipiteitään ja toimenpide-ehdotuksiaan sivustollemme ja pyydänkin teitä tutustumaan heidän kirjoituksiinsa, sekä harkitsemaan vakavasti nykyisen työsuojelukäyntännön pikaista tarkistamista ja muokkaamista työntekijöiden terveyttä edistäväksi, nykyisen hylkäämisautomaatin sijaan.
http://tyopaikkakiusatut.net/?
Heikki Dillström
Työpaikkakiusatut.net
Sivusto: www.tyopaikkakiusatut.net