Kansalaisaloite

>>> ALOITTEEN TEKIJÄT <<<

Vakavan kiusaamisen ehkäisemisestä puuttuu oikeusnormeja

Viime vuosina oikeuslaitos ja esitutkintaviranomaiset ovat havahtuneet siihen, että vakavan kiusaamisen ehkäisemisessä on haastavaa löytää sovellettavia oikeusnormeja. Työpaikkakiusaaminen on rikosasiana uusi ja oikeiden epäiltyjen, rikosnimikkeiden ja riittävien tutkintakeinojen löytäminen on koettu haastavaksi. Asiassa tarvittaisiin selkeästi muutosta, sillä kiusaamisasioita on viety rikosasioina tuomioistuimiin ja niistä on saatu useita syyksi lukevia tuomioita, kuten Ahteen tapaus nyt helmikuussa 2015. Tuomio oli merkittävä ja historiallinen. Helsingin hovioikeuden päätöksen, jonka mukaan Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) entinen puheenjohtaja Timo Räty tuomittiin liiton viestintäpäällikön Hilkka Ahteen pahoinpitelystä ja työturvallisuusrikoksesta 80 päiväsakkoon.

Nykylainsäädäntö mahdollistaa häirinnän jatkumisen ja puuttumisen keinot ovat vähäiset.

Ongelmana on, että lähes poikkeuksetta henkistä väkivaltaa harjoittavat kiusaajat saavat pitää työpaikkansa ilman työnantajan seuraamuksia, mikä varmistaa sen, että säännönmukaisesti häirintä toistuu kohdistumalla uuteen uhriin.

Häirinnän kohteeksi joutuneen keinot saada oikeutta ovat olleet olemattomat.

Uhri voi viedä asiaa hallintoriitana hallinto-oikeuteen. Valitustie sopii vain virkamenettelyyn, missä lopputuloksena voi olla korkeintaan irtisanomisen kumoaminen. Tekijää ei saada rangaistusvastuuseen eikä korvauksia tuomituksi uhrille. Toinen keino on ollut ajaa työsuhteen päättymistä riita-asiana siviiliprosessissa vahingonkorvausvaatimusten kera, minkä ongelmana on uhrille lankeava tapahtuneen kiusaamisen todistaminen ja näyttötaakka. Siviiliprosessissa tekijä ei voi saada rangaistusta. Esitutkintaviranomaiset ovat usein olleet aseettomia ja ymmällään asian suhteen.

Näihin nykytilan ongelmiin pyritään vastaamaan kansalaislakialoitteella.

Aloitteen mukaan lainsäätäjän on reagoitava täsmentämällä voimassaolevia työturvallisuus- ja rikoslain säännöksiä ja lisäämällä työpaikkakiusaamista koskevat määritelmät lakiin. Lisäksi rangaistusasteikkoa on korotettava. Työturvallisuusrikosten kahden vuoden vanhentumisaika on aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon henkisen väkivallan uhrille aiheuttamat terveydellisesti erittäin vakavat, pitkäkestoiset ja vaikeasti hoidettavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset.

Työturvallisuusrikosten vanhentumisaikaa on pidennettävä.

Usein uhriksi joutunut on lamaantunut kokemastaan kiusaamisesta ja häirinnästä. Rikosilmoituksen tekemistä on mahdollista harkita vasta kun toipuminen on alkanut. Toipuminen vaatii aikaa, ammattiapua ja terapiaa. Vasta hoitojen jälkeen häirinnän kohteeksi joutunut voi alkaa käsittelemään tapahtuneita ja keskustelemaan juristin kanssa. Tästä syystä teot saattavat usein vanheta ennen kuin tutkintaa on saatu loppuun.

Esimiehen velvollisuuksia tiukennettava.

Työnjohdollisina keinoina ovat kiusaajalle annettava huomautus, varoitus ja myöhemmässä vaiheessa työsuhteen irtisanominen tai purku. Virkasuhteessa työnantajan käytettävissä olevat työnjohdolliset keinot ovat vastaavasti varoitus, virantoimituksesta pidättäminen, irtisanominen ja purku. Lainsäätäjän tulee entistä tarkemmin asettaa esimiehelle velvollisuus asettaa kiusaamisen johdosta seuraamuksia kiusaamiseen syyllistyvälle.

Lainsäädäntöön tarvitaan säännöksiä ja määräyksiä kiusaavan esimiehen toimintaan puuttumiseksi.

Tällä hetkellä lain säännöksemme eivät määrittele niitä tilanteita, joissa kiusaajana on esimies. Esimiehelle on asetettu monenlaisia valvonta- ja puuttumisvelvoitteita, mutta lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä ja määräyksiä siitä, miten kiusaavan esimiehen suhteen tulisi toimia. Esimiehellä on työnjohdollinen oikeus ja velvollisuus määrätä alaisilleen työtehtäviä, mutta samalla hän voi käyttää sitä nöyryytyksen keinona ja alistaa työntekijäänsä.

Aluehallintoviranomaisten (AVI) roolia työpaikkakiusaamisasioissa tulee tarkistaa.

Tällä hetkellä merkittävä osa kiusaamistapausten rikosilmoituksista tehdään muuta kautta kuin Aluehallintoviranomaisten aloitteesta. Aluehallintoviraston työsuojelupiirin keinot kiusaamisen lopettamiseksi ovat heikot ja toimenpiteet on usein koettu täysin hyödyttömiksi. Selvitysmenettely on koettu hitaaksi ja varsin byrokraattiseksi. Kun kiusatuksi joutunut on tehnyt AVI:lle ilmoituksen, on AVI:n selvityskeinona tarkastuksen tekeminen työpisteeseen sekä kirjallisen selvityksen pyytäminen esimieheltä. Selvityksessä ei useinkaan saada näyttöä kiusaamisen sisällöstä eivätkä esimiehet vastaa rehellisesti tai avoimesti selvityspyyntöihin. Lisäksi tilanteissa, joissa kiusaajana on toiminut esimies, on varmaa, ettei tarkastuksissa tai selvityspyynnöissä kerrota asioiden todellista luonnetta. Oikeusjärjestyksessämme vallitsee itsekriminointisuoja, joka antaa ”kiusaaville esimiehille” mahdollisuuden olla kertomatta omasta lainvastaisesta toiminnastaan. AVI ei ole esitutkintaviranomainen ja sen suorittama tarkastus on hyvin pintapuolinen. Mikäli AVI ei saa tarkastuksessaan näyttöä asiattomasta kohtelusta ja kiusaamisesta, se ei osoita, etteikö kiusaamista tapahtuisi. Siitä huolimatta poliisiviranomaiset eivät säännönmukaisesti ota tutkittavakseen rikosilmoituksia, joissa AVI ei ole saanut näyttöä kiusaamisesta. Aluehallintoviraston käytössä olevat sanktiot ja pakotteet ovat vähäiset ja täysin vaikutuksettomat.

On rohkeasti keskusteltava kiusaamisesta, rohkeasti puututtava siihen sekä autettava uhreja. Aloitteen tavoitteena on myös herättää keskustelua työpaikoilla tapahtuvasta henkisestä väkivallasta ja häirinnästä. Tuomalla ilmiön näkyviin haluamme auttaa henkisen väkivallan uhreja tunnistamaan tilanteensa ja hakemaan siihen apua.

>>> ALOITTEEN TEKIJÄT <<<

Yksi vastaus artikkeliin ”Kansalaisaloite

  1. Minua on kiusattu iloisuuteni ja erikoisuuteni vuoksi koko wlämäni milloin missäkin ja en ota sitä itseeni, mutta se haittaa lasteni koulua, opiskelua ja elämää, kun minua estetään saamasta eläinlääkärin töitä ja keksitään valheellisia stooreja siihen kylkiäisiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *