Kiusaajat perustelevat toimintaansa monenlaisilla syillä, hyvin harvoin kuulee kiusaajan tunnustavan olevansa kiusaaja. Nykyisessä tilanteessa ja keskusteluissa samanlaista välttelyä on havaittavissa rasistien toiminnassa. Kiusaaja on omasta mielestään mm. huumorimies, vitsailija ja mukava tyyppi, kaikkihan sen tietää kysy keneltä vaan. Rasisti on mielestään maahanmuuttokriittinen, isänmaallinen, silmänsä avannut. Molemmille on siis tyypillistä kieltää totuus ja piiloutua erilaisten termien taakse, selitelläkseen omaa asiatonta toimintaansa.

Mitä sitten tapahtuu, jos kiusaaja tai rasisti joutuu samanlaisen kohtelun kohteeksi, jota he itse harrastavat? Pari kertaa annoin omalle kiusaajalleni omaa lääkettään ja kohtelin häntä samalla tavalla, kuin hän minua. Kuvittelin tietysti, että hän huomaisi ettei sellainen tunnu kivalta ja korjaisi tapansa, mutta toisin kävi. Kiusaaja piti omaa toimintaansa ”vittuiluna”, kun se kohdistui häneen itseensä, minuun kohdistunut toiminta oli ”huumoria”. Samoin on rasistin kohdalla, jos hän saa samanlaista kommentointia osakseen, jota hän itse viljelee, se on ”kantaväestöön kohdistuvaa rasismia” tai ”suvakkihuorien vittuilua”. Näin samanlaisia keinoja käyttävät siis molemmat tyypit.

Yksi yhteinen tekijä on myös sanonta ”suurin osa on kanssani samaa mieltä”. Mikä tai kuka tämä suurin osa sitten on? Onko se kiusaajat tai rasistit? Onko se heidän tukijansa? Nämä molemmat ovat hyvin suppea ryhmä, eikä varmasti ”suurin osa”. Jos näin on niin mistä tällainen ”suurin osa” sitten heidän puheisiinsa löytyy? Se löytyy niistä hiljaisista hyväksyjistä, jotka eivät puutu/tuomitse asiatonta käyttäytymistä ja tämän kiusaajat sekä rasistit tulkisevat niin, että ”suurin osa on heidän kanssaan samaa mieltä”.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että tämä ”suurin osa” lakaisi olemasta samaa mieltä? Yksinkertaisesti, puuttua millä tahansa syyllä tapahtuvaan syrjintään. Miksi tämä ”suurin osa” ei sitten näin tee? Pääsyynä on pelko, pelko siitä että syrjintä ja kiusaaminen kohdistuukin puuttumisen seurauksena heihin itseensä tai että he joutuvat naurunalaisiksi kiusaajan/rasistin ja heidän tukijoidensa toimesta. ”suurin osa” toimii siis itsekkäästi suojellen omaa asemaansa, nämä ovat niitä tapauksia jotka kulkevat onnettomuuspaikan ohi auttamatta/pysähtymättä, eivät puutu tajuttoman/hädänalaisen ihmisen tilanteeseen vaan jättävät lojumaan kadulle ja kävelevät ohi. Tätä ilmiötä voi kutsua nimellä JTO -> ”Jonkun Toisen Ongelma” eli se ei kosketa heitä itseään. On surullista huomata millainen maa Suomesta on tullut ja on edelleen tulossa. Kiusaaminen ja rasismi on meidän jokaisen ongelma.