Vaalit 2012

Toimituksemme tiedusteli Presidenttiehdokkaiden mielipiteitä henkiseen väkivaltaan, pyysimme vastauksia 12.12.2011 annettavaksi 12.1.2012 mennessä ja lähetimme kaikille ehdokkaille seuraavan viestin, sekä lisäksi lähetimme osalle 2-3 muistutusta kuukauden aikana:


Arvoisa Presidenttiehdokas,

Sivustomme www.tyopaikkakiusatut.net tuo esiin työpaikallaan henkisen väkivallan kohteeksi joutuneiden ihmisten tapauksia ja näkemyksiä mm. Viranomaisten epäoikeudenmukaisesta toiminnasta tapauksien hoitamisessa. Avasimme uusitun sivustomme 10.10.2011 ja avajaisista kuluneen kahden kuukauden aikana lukijoita on ollut 4,878 kpl.

Työterveyslaitoksen mukaan n.140.000 ihmistä on henkisen väkivallan kohteena päivittäin Suomalaisilla työpaikoilla ja liian monen kohteeksi joutuneen tilanne päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pahimmillaan itsemurhaan.

Mielestämme tällaiseen työvoiman ja työajan tarpeettomaan tuhlaamiseen ei ole Suomessa varaa, vaan asia täytyisi saada hallintaan nopeasti ennen taantumaan vajoamista tai vaarana on, että henkisen väkivallan tapaukset lähtevät rakettimaiseen nousuun ja sen myötä lisääntyvät myös sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet.

Haluaisimme saada mielipiteenne henkisestä väkivallasta työpaikoilla ja ehdotuksianne tilanteen korjaamiseksi julkaistavaksi sivustollemme. Avaamme oman osion presidenttiehdokkaiden mielipiteitä varten saatuamme vastaukset ehdokkailta.

Terveisin,

Heikki Dillström
Työpaikkakiusatut.net

Ehdokkaiden vastaukset laitetaan sivulle saapumisjärjestyksessä, jokaisen ehdokkaan nimessä on linkki kyseisen ehdokkaan kampanjasivulle:

12.12.2011

Sari Essayah


Mielestäni suurin ongelma suomalaisessa työelämässä on henkinen pahoinvointi työpaikoilla, johon voi vaikuttaa monia tekijöitä, kuten työpaikan ihmissuhteet, epäselvät vastuusuhteet, heikosti määritellyt tai ylimitoitetut odotukset, stressi työpaikan säilymisestä ja siihen liittyvä työttömyyden uhka. Yhteen kietoutuvien ongelmien korjaamiseksi tarvitaan monia laaja-alaisia korjaavia toimia: ihmissuhde- ja johtamistaitojen kehittäminen, vastuusuhteiden ja työtehtävien selkeä määrittely, kehityskeskustelut ja työtehtävien järjestelyt, toisten tukeminen ja reilun työpaikkailmapiirin kehittäminen, avoimuus yrityksen tilasta ja siten pelkojen poisto työpaikan säilymisestä ja muut samansuuntaiset toimet.

Ennusteiden mukaan olemme vielä pitkään taloudellisessa kurimuksessa, jolloin yhteiskunnan henkinen kestävyys tulee etusijalle. Tähän kuuluvat terveet, hyvinvointia edistävät asenteet ja arvot myös työpaikoilla. Hyvinvoinnilla en tarkoita siksi vain aineellista, vaan ennen kaikkea henkistä hyvinvointia, kuten hyviä, ystävällisiä henkilösuhteita työpaikalla.

Toistemme huomioiminen työpaikalla merkitsee lähimmäisyyden periaatteen noudattamista. Kohdellaan toisia niin kuin haluaisimme itseämmekin kohdeltavan. Työpaikoilla tulisikin voida keskustella suvaitsevassa ilmapiirissä ja yhdessä etsiä ratkaisuja, jotka edistävät viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Joustavuus vapauttaa ihmisen luovat mahdollisuudet. Toisten tukeminen ja reilun työpaikkailmapiirin kehittäminen on jokaisen vastuulla!

T. Sari Essayah, presidenttiehdokas (KD)

Pekka Haavisto


Pekka Haavisto: KIUSAAJIEN YHTEISKUNTA

Suomessa koulukiusaaminen, nettikiusaaminen, työpaikkakiusaaminen, seurakuntakiusaaminen syö valtavasti henkistä pääomaamme, työssä jaksamista ja mielenterveyttä. Kysymys on ongelmasta, joka ei poistu lainsäädännöllä vaan ilmapiirin muutoksella – kiusaamiseen on puututtava ajoissa ja päättäväisesti.

Luonani eduskunnassa kävivät koululaisten vertaissovittelun Verson edustajat. He kertoivat, että jo yli 400 koulussa Suomessa on vertaissovittelua – välitunnilla sovitteluluokan ovella on jonoa, kun koululaiset itse sovittelevat kouluissa ja oppilaiden välillä sattuneita ristiriitoja. Sovitellaan niin nälvimiset, tönimiset kuin nettikiusaamisetkin. Ammattikoulussa olleet Verso-aktiivit kertoivat työharjoittelujaksollaan ihmetelleensä, miksi työpaikoilla ei ole sovittelua. He huomasivat, että työilmapiiri on usein huono, on puhumattomuutta, vihanpitoa, nälvimistä ja kahvihuoneessa nokittelua. ”Miksi työpaikoilla ei sovitella?” he kysyivät. Sehän lisäisi kaikkien viihtyvyyttä ja työtehoa.

Kysymys on erinomainen. Väitän, että nuori sukupolvi tuo työpaikoille tullessaan uusia tuulia. Jos sovitteluun on totuttu koulussa, sitä vaaditaan myös työelämässä. Työelämän on aika uudistua, ja meidän kaikkien suomalaisten on ajateltava, että riidan sovittelu on kansalaisen perusoikeus. Näinhän menetellään nykyisin myös monissa rikoksissa, mutta sovittelun kynnys ei saisi olla niin korkealla. Myös loukkaukset, tölvimiset ja mykkäkoulut voidaan sovitella. Puututaan puheisiin ja käyttäytymiseen ajoissa. Ei anneta työpaikkakiusaamiselle tilaa.

16.12.2011

Paavo Väyrynen


Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle

Yhteiskuntamme suhtautuu nykyisin lainsäädännön kautta tiukan kielteisesti fyysiseen väkivaltaan. Se on aivan oikein. Tuntuu kuitenkin epäsuhtaiselta, että työtoverin tai puolison tönaisystä voi joutua helpostikin raastupaan, mutta jopa vuosia jatkuneesta henkisestä väkivallasta saattaa tekijä selvitä ilman seuraamuksia. Pitkäaikainen kiusaaminen aiheuttaa uhrilleen usein pysyvät henkiset mustelmat, jopa työkyvyttömyyden.

Molempiin väkivallan muotoihin – niin fyysiseen kuin henkiseenkin – pitää suhtautua äärimmäisen vakavasti. Yhteiskuntamme ja siinä vaikuttavat yhteisöt ja yksilöt ovat yhä liian suvaitsevaisia henkistä väkivaltaa kohtaan. Se on toki fyysistä väkivaltaa vaikeampi todentaa ja todistaa. Tämä ei kuitenkaan poista meidän yhteistä vastuutamme vakavaan asiaan.

Ihmiset viettävät työpaikoillaan suuren osan elämästään. Ei ole siksi yhdentekevää, millainen on työpaikan ilmapiiri ja henkilösuhteet. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista on yhteinen ja jakamaton. Jokaisen työelämässä mukana olevan pitää kysyä itseltään: millainen työnantaja, esimies, työtoveri tai alainen olen? Miten voisin parantaa työyhteisöni hyvinvointia ja positiivista yhteisöllisyyttä? Tämä itsetutkiskelu on ensimmäinen, tehokkain ja halvin keino ehkäistä työpaikkakiusaamista, jos vain olemme valmiit myös muuttamaan ”pahoja tapojamme”.

Työpaikkakiusaamista ei pidä sallia missään tilanteessa. Olemme Suomessakin julistaneet moneen otteeseen nollatoleranssivaatimuksen koulukiusaamiselle. Tämän kiusaamisen nollatoleranssin pitää koskea myös muita työpaikkoja kuin kouluja. Jos kiusaaja ei pysty tai halua muuttaa käyttäytymistään, on työpaikoilla asiaan puututtava välittömästi. Keinoja löytyy niin työsuojelun, työterveyshuollon ja kuin muidenkin ”organisaatioiden” tahoilta. Tehokkain tapa on kuitenkin ottaa ”härkää sarvista” työpaikoilla. Kiusaamiselle ei saa tuottaa otollista kasvualustaa.

Työpaikkakiusaamisen siemenet ja juuret ovat usein aivan muualla kuin itse työpaikalla. Matka kiusaajaksi on saattanut olla pitkä jo lapsuusvuosista lähtien. Meidän vanhempien ja isovanhempien pitää näyttää omalla esimerkillämme lapsillemme ja nuorillemme, että emme hyväksy lähiympäristössämme minkäänlaista kiusaamista. Tämä arkipäivän tehokas ja edullinen ”valistus” estää tulevaisuudessa tuhansia kiusaamistapauksia työpaikoilla.

Paavo Väyrynen
presidenttiehdokas

20.12.2011

Eva Biaudet


Jatkuva kiusaaminen työyhteisössä pitää kerta kaikkiaan kitkeä pois. Ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että tuhansia ihmisiä jättäytyy pois työelämästä henkisen kidutuksen vuoksi. Siihen Suomella ei ole varaa.

Juuri näissä vaikeissa asioissa mitataan esimiehen osaamista. Omalle esimiehelle pitää voida puhua suoraan näistä asioista. Kiusaava esimies on mielestäni yhtä pätevä kuin varastava talouspäällikkö, sillä hän nimenomaan varastaa ja tuhoaa yrityksen omaisuutta – henkilökunnan omistautuminen.

Pitää myös hyväksyä se tosiasia, että vastuu työpaikan ilmapiiristä on sinulla ja minulla. Jos joku jatkuvasti käyttäytyy huonosti, niin jokaisella meistä on moraalinen vastuu puuttua siihen ja sanoa vastaan. Myös järjestelmien pitää olla kunnossa; jokaisella työpaikalla tulee olla nimetty työnsuojeluvaltuutettu ja esimiesten tulee saada johtamiskoulutusta.

Tulevaisuutta ajatellen, pitäisi mielestäni kaikkiin koulutusohjelmiin sisällyttää johtamisoppia, koska jokaisesta kokista, timpurista tai tradenomista voi tulla esimies.

4.1.2012

Paavo Lipponen


”Presidentiltä vaaditaan aitoa kansainvälistä vaikutusvaltaa, tinkimätöntä uskoa demokratiaan ja rohkeutta johtaa arvokeskustelua avoimesti kansan edessä.”

Työpaikkakiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu työssä ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Jokaiseen esille tulevaan tapaukseen ja kiusaamisepäilyyn tulee puuttua ja suhtautua vakavasti. Tätä edellyttää myös Suomen lainsäädäntö. Sen mukaan yksiselitteisesti työnantajalla on vastuu saatuaan tiedon kiusaamisesta puuttua asiaan välittömästi. Lisäksi Suomen perustuslain mukaan valtiovallan tulee taata työntekijöiden suojelu. Häirintä työssä nähdään myös EU-tasolla vakavana ongelmana ja siksi EU:n työmarkkinaosapuolet ovat allekirjoittaneet häirinnän ennalta ehkäisystä sopimuksen.

Käytännössä kuitenkin näyttää siltä, kuten teidän sivujennekin lukuisat yhteydenotot osoittavat, että kiusaamiseen ei puututa  edelleenkään tarvittavassa määrin eikä kiusattu saa tukea ja ymmärrystä tilanteeseensa. Tutkimukset osoittavat, että vaatimustaso ja henkinen kuormittuminen työelämässä ovat lisääntyneet. Tämä altistaa myös kiusaamiseen ja häirintään. Taustalla on tekijöitä kuten huono johtaminen ja työnorganisointi sekä henkilöstön riittämättömyys ja tiedon puute työpaikkakiusaamisen ilmiöstä ja puuttumiskeinoista.

Mielestäni yhteiskunnassa vallitseva välinpitämättömyys, suvaitsemattomuus ja rohkeuden puute heijastuvat myös työpaikoilla ja johtaa siihen, että ei uskalleta puuttua työtoveriin kohdistuvaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun oikea-aikaisesti.  Puuttumattomuuden taustalla löytyy myös pelkoa työpaikan menettämisestä ja työelämän yleinen epävarmuus.

Ehdotuksiani tilanteen parantamiseksi:

Olemassa olevia järjestelmiä kuten työterveyshuoltoa ja työpaikan valmiuksia ja osaamista tulee vahvistaa, jotta jokaiseen kiusausepäilytilanteeseen pystytään puuttumaan. Erityisen tärkeänä pidän kiusatun tukemisen ohella ennalta ehkäisyä. Useilla työpaikoilla on jo vuosia ollut käytössä menestyksekkäästi yhdessä laadittu toimintamalli kiusaamiseen puuttumisesta ja mikä työpaikalla on sallittua ja mikä ei. Tästä voitaisiin kaikilla työpaikoilla ottaa opiksi.

Valtion tuottavuusajattelussa ei saa heikentää viranomaisen toimintaa työntekijöiden suojelussa. Päinvastoin tulee lisätä vaikuttavuutta ja valmiuksia, jotta kiusaamista ennalta ehkäistään ja kiusattu saa nopeasti tarvittavan viranomaistuen, jos työpaikalla ei puututa asiaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa työnantajien laiminlyönnistä johtuvat sanktiot ovat pieniä eivätkä mielestäni ole ajan tasalla, kun kysymys on ihmisten terveydestä.

Tiedän, että muutoksia on vaikea saavuttaa nopeasti ja siksi pitäisi lisätä työpaikan omia valmiuksia puuttua työpaikkakiusaamiseen, mikä tarkoittaa erityisesti johtajien, esimiesten ja luottamushenkilöiden kouluttamista. Olisi hyvä määritellä pätevyysvaatimukset ja koulutuskriteerit työsuojelusta vastaaville henkilöille työpaikkatasolla.

Mielenterveyden suojeleminen tulee nostaa samalle tasolla kuin fyysisen terveyden kohdalla. Työelämän laadun kehittäminen tulee nostaa keskiöön. Hyvät työolosuhteet ja mielekäs työ ylläpitävät kaikkien terveyttä. Näistä toimenpiteistä on jo osittain sovittu työmarkkinaosapuoltenkin kesken. Nyt on aika toteuttaa neuvotteluissa sovittuja asioita.

Työpaikkakiusaamiset johtavat harvoin oikeuteen asti. Kiusatun oikeusasemaa on hyvä selvittää ja katsoa, mitä on korjattavaa. Samoin työssä menetetyn henkisen terveyden korvaaminen tulee nostaa samaan asemaan kuin muut työperäiset sairaudet.

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että työpaikkakiusaamisessa on aina useampia osapuolia ja osallisia. Myöskään kiusaajaa/kiusaajia ei saa unohtaa, kysymys on myös heidän terveydestään. Kiusaamistilanteisiin on erittäin vaikea puuttua ottamatta ensin selvää, mistä oikeastaan on kysymys. Usein tilanne vaatii ulkopuolisen asiantuntijan (esim. työterveyshuollosta) mukaantuloa ratkaisujen löytämiseksi. Siksi on erityisen tärkeää, että työntekijöiden terveydestä vastuulliset ja työntekijöiden edustajat tietävät mistä saavat neuvoja ja osaavat niitä hakea.

Paavo Lipponen
SDP:n presidenttiehdokas

9.1.2012

Paavo Arhinmäki


Avoin ilmapiiri ja selvät pelisäännöt ehkäisevät työpaikkakiusaamista

Jo työturvallisuuslaki sanoo, että työ, työympäristö tai työyhteisö eivät saa vaarantaa työntekijän terveyttä. Valitettavasti näin usein kuitenkin tapahtuu.

Suomalaisessa työelämässä syntyy työntekijöille terveyshaittoja, myös työturvallisuuslain tarkoittaman epäasiallisen kohtelun ja häirinnän vuoksi. Työpaikkakiusaaminen on liian yleistä.

Kaikessa työturvallisuustyössä tärkeintä on vaarojen tunnistaminen ja haittojen ennaltaehkäisy. Tässä asiassa vastuu – myös jatkotoimista – on selkeästi työantajalla.
Työpaikoilla pitää puhua asiasta avoimesti ja ymmärtää, että myös omalla työpaikalla työpaikkakiusaaminen on mahdollista. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan työpaikalla avoin ilmapiiri ja yhteistoiminnassa luodut selkeät käyttäytymisen pelisäännöt.

Suosikkijärjestelmät on kitkettävä ja työnjaon tulee olla tasapuolista. Hyvän käytöksen pelisäännöt pitää myös kirjata, käsitellä ja työpaikalla kaikkien pitää olla niistä tietoisia. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat toimia keskustelun käynnistäjinä.

Työpaikoilla tarvitaan myös erilaisuuden sietämistä ja hyväksymistä. Kaikki eivät tee työtä yhtä nopeasti esimerkiksi ikääntymisen tai sairauden vuoksi.

Monen työtoveri on nykyään kotoisin eri kulttuurista eivätkä kaikki ole samaa mieltä politiikasta. Mikään syy ei kuitenkaan oikeuta työpaikkakiusaamisen. Avoin ilmapiiri ja selkeät pelisäännöt ovat parasta ennaltaehkäisyä.

Paavo Arhinmäki
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Vasemmiston presidenttiehdokas

10.1.2012

Sauli Niinistö


Kiusaaminen on oire pahoinvoinnista – niin kiusatun kuin kiusaajan.

Työpaikkakiusaaminen, koulukiusaaminen – kaikenlainen kiusaaminen nettiä myöten on tuomittavaa. Se satuttaa ja joskus jopa vammauttaa osuessaan. Se myös vääristää kiusaajan käsitystä inhimillisyydestä, vallasta ja vastuusta.

Kiusaamiseen on kehitelty keskustelu-, terapia- ja sovittelukäytäntöjä. Hyvä niin, mutta parempaan on pyrittävä.

Vastuu on meillä kaikilla. Meidän on avattava suumme.

Sanottava hyvä sana, kun rohkaisua tarvitaan.

Mutta sanottava ehdottomasti eriävä mielipiteemme, kun joku kiusaa tai panettelee.

Vaikeneminen on myöntymisen merkki! Se kertoo, että hyväksymme kiusan.

Emme välitä asiasta. Olkoon. Eihän se nyt niin vaarallista ole.

ON SE!

Talouden kurimuksessa mittaamme usein hyvinvointia euroissa, mutta todellisen hyvinvoinnin mittari on paljon laajempi. Siinä on merkittävässä osassa työpaikan ilmapiiri.

Viisas yritys panostaa ilmapiirin rakentamiseen, mittaamiseen ja parantamiseen. Hyvä sisäinen tiedotus, kehityskeskustelut, selkeät toimenkuvat, joustava orgnisaatio, täsmäkoulutus  ovat avaimia hyvään ilmapiiriin.

Hätkähdyttävää on lukea kiusaamisen yhä vain laajenevista malleista. Puhutaan jo vanhainkotikiusaamisesta, ja tutkittaessa nuorten asenteita he olivat sitä mieltä, että netissä ”kuuluukin” kiusata.

Kiusaamisen ilmapiiri rapauttaa yhteiskuntaa,  sitä ei saa päästää vallalle. Presidentti voi johdatella keskustelua oikeaan suuntaan ja sanoa rohkeasti mielipiteensä. Mutta presidenttiä paljon vahvempi voima on ”yleinen mielipide”.

Sen me muodostamme kaikki yhdessä.

Sauli Niinistö

12.1.2012

Timo Soini

3 vastausta artikkeliin ”Vaalit 2012

  1. Laissa tahallinen henkinen väkivalta on kriminalisoitu. Työpaikkakiusaaminen jo määritelmänsä mukaan on tahallista henkistä väkivaltaa, joka äärimmilleen jatkuessaan
    johtaa usein uhriin kohdistuvan fyysiseen väkivaltaan.

    Vuonna 1996 toteutettu muutos Rikoslain 21 luvun pahoinpitelysäännöksissä rinnastaa tahallisen henkisen väkivallan, jolla vahingoitetaan uhrin mielenterveyttä, samalla tavoin pahoinpitelyksi kuin fyysisellä väkivallalla aiheutettu vamma.

    Nykyiset presidenttiehdokkaat, joista jokainen on joko nykyinen kansanedustaja, tai on ollut kansan valitsemana lainsäätäjänä aiemmin uransa aikana, ovat siis pykälien osalta tehtävänsä hoitaneet.

    Kuitenkin käytännössä on ollut jokseenkin mahdotonta saada poliisin esitutkintaa mahdollisesta pahoinpitelystä, vaikka työpaikkakiusaamisen tahallisuus, suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus sekä tarkoitus vaikuttaa uhrin työkykyyn on ollut kiistämättömiä.

    Vallalla on edelleen lainvastainen puuttumattomuusperiaate ”Poliisi ei tutki — syyttäjä ei syytä”, kuten vielä 2000-luvun alussa syyttäjälaitoksen edustaja poliisihallintoa koulutti.

    Kyse tietysti voi olla henkistä väkivaltaa suosivasta yhteiskuntamme kulttuurista,
    kun poliisi voi huoletta laistaa esitutkintavelvoitteen pahoinpitelyn osalta,
    kun työpaikkakiusattu tekee esitutkintapyynnön. Todennäköistä on, että
    mukana on myös aimo annos ns rakenteellista korruptiota.

    Mietin sitä, voiko presidentti maamme arvokkaimman puhefoorumin haltijana vaikuttaa työpaikkakiusatun ihmisoikeuksia edistävästi tehokkaammin kuin kansanedustaja lainsäätäjänä ja eduskunnan puhefoorumin haltijana.

    Vallan kolmijaon mukaisesti presidentin ei ole tarkoitus puuttua tuomioistuinten toimintaan eikä eduskunnankaan lainvalmisteluun.

    Kuten Johannes Koskinen alussa linkittämässäni puheenvuorossa toteaa, julkinen keskustelu on paikallaan. Vallan kolmijaon periaatteen takia presidentin on tietysti oltava varovainen kannanotoissaan, vaikka tuomioistuimista tulee käsittämättömiä tuomioita.

    Presidentti voi esimerkillään kannustaa laajaan kansalaiskeskusteluun. Lopulta sekin vaikuttaa tuomioistuinten työn laatuun. Jotta Suomi olisi oikeusvaltio myös työpaikkakiusattujen asiassa, oikeuslaitoksen toimivuutta pitäisi roimasti parantaa.

    En tiedä onko kovinkaan hohdokasta olla Suomen Tasavallan Presidentti, jos sen oikeusjärjeselmä käsittelee työpaikkakiusaamista koskevat asiat täysin mielivaltaisesti.
    Pitäisikö kutsua ” Suomen Mielivallan Presidentti” — ”Ei-oikeusvaltion Presidentti” ?

  2. Onko Presidentti Halonen painottanut nollatoleranssia henkiseen pahoinpitelyyn ?

    Presidentti Halonen tuntee varmasti Rikoslain ja tietää siten työpaikkakiusaamsen
    rikosoikeudellisen nimikkeen pahoinpitely tai sen yritys. Kiusaaminen täyttää asteikossa ”törkeä”, koska se on tahallista, jatkuvaa, usein porukalla tehtyä systemaattista pahoinpitelyä, jolla pyritään vammauttamaan uhri työkyvyttömäksi pysyvästi.

    Arvojohtajana ja juristina odottaisi Halosen ottavan avauksissaan selkeän nollatoleranssikannan ja puhuvan asiasta myös pahoinpitelynä, koska on sentään
    juristi. Tällaisia puheenvuoroja en ole kuitenkaan nähnyt.

    Mieleeni on jäänyt Halosen ulostulo Kainuun Prikaatin herjavihkokohussa toukokuussa
    2009. Tapauksessa varusmiehet nöyryyttivät naisvarusmiehiä mollaavilla kuvauksilla näistä. Iltasanomien uutisessa kahteen otteeseen on kirjoitettu:

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Halonen%20puuttuu%20armeijakohuun/art-1288339592007.html

    ”Ylipäällikkö sanoo, että kaikilla työpaikoilla on syrjintää, mutta täsä tapa oli poikkeuksellisen törkeä”

    Syrjintä on henkisen väkivallan yksi muoto. Jos muunnamme (matematiikan tekniikoita soveltaen) syrjintä termin paikalle sen rikosoikeudellisen vastineen – pahoinpitely-:

    Termimuunnettuna:-Ylipäällikkö sanoo, että kaikilla työpaikoilla on PAHOINPITELYÄ, mutta tässä tapa oli poikkeuksellisen törkeä.
    Fyysistä pahoinpitelyä ei katseltaisi hetkeäkään, mutta henkistä pahoinpitelyä on aina ollut ja saa jatkossakin olla vaikka törkeääkin, jos se ei äidy POIKKEUKSELLISEN törkeäksi ? Vaikka henkinen pahoinpitely useimmissa tapauksissa pakottaa uhrin vaihtamaan työpaikkaa heikommin palkattuun työhön , tai johtaa totaaliseen työkyvyttömyyteen ja ansiotulojen romahdukseen ?

    Organisaation kulttuuriin vaikutetaan ylimmän johdon toimilla. Sama koskee valtio-organisaatiota. Presidenttiehdokas Pekka Haaviston kuvaama ”Kiusaajien Yhteiskunta” ei muutu, ellei valtion ylin johto osoita sanoillaan ja teoillaan henkistä väkivaltaa rikolliseksi sen kaikissa asteissa, oli se sitten törkeää pahoinpitelyä tai poikkeuksellisen törkeää pahoinpitelyä.

  3. Tämä viestien vaihto on käyty kesällä vuonna 2005 nykyisen Presidenttimme kanssa.


    Arvoisa Rouva Tasavallan Presidentti,

    Kirjoitan teille aiheesta, joka on tullut osaksi omaa elämääni monellakin tavalla. Aihe on työpaikkahäirintä, kansanomaisesti työpaikkakiusaaminen.

    Monilla Suomalaisilla työpaikoilla voidaan huonosti, syynä tähän on ihmisten kadonnut taito hyväksyä toistemme erilaisuutta.

    Globalisaation aiheuttamat paineet yritysten johdolle ovat myös monissa yhteyksissä osoittautuneet syyksi työntekijöiden keskinäiseen kilpailuttamiseen työpaikoilla.
    Tämän kilpailutilanteen lieveilmiönä on työpaikkakiusaamisesta tullut arkipäivää monilla työpaikoilla.

    Ikävintä nykyisessä tilanteessa on se seikka, että kilpailun seurauksena vahvimman itsetunnon omaavat työntekijät pyrkivät systemaattisesti polkemaan alleen muutoin niin ahkerat, tunnolliset, kiltit ja erilaiset ihmiset.

    Kiusaamiseen, kun käytetään monesti juuri toisen ihmisen erilaisuutta, ihonväriä, seksuaalista suuntautuneisuutta, ahkeruutta, osaamista, ulkonäköä, koulutusta, eleitä, luonnetta, vaatetusta, yms. Tämä lista on loputon.

    Asia on selvästikin arka aihe, sekä työnantajille, että medialle.

    Siksi nämä joskus karmeatkin ihmiskohtalot ”lakaistaan maton alle” työnantajien, työsuojelupiirien, työterveyshuollon taholta.
    Ilmeisesti siksi, ettei asia saisi julkisuutta mediassa niissä mittasuhteissa, jolloin asiasta käynnistyisi vakavampi yhteiskunnallinen keskustelu ja ongelman olemassaolo olisi tällöin pakko myöntää.

    Huolestuttavaksi asian tekee myös se seikka, että media selvästikin pelkää julkaista suurissa globaalisissa yrityksissä tapahtuneita kiusaamistapauksia ja niiden jälkiseuraamuksia.

    Kun kuitenkin jo 1/3 osa sairauseläkkeistä myönnetään mielenterveys perustein, niin onko kiusaamisen vaikutusta maamme talouteen tutkittu näistä eläketapauksista?
    En ole vastaavaan tutkimukseen ainakaan vielä törmännyt.

    Sairastuneen kiusatun lisäksi työpaikan tuottavuus laskee työmotivaation kautta ja työilmapiirin kiristymisen vuoksi.

    http://tyopaikkakiusatut.net/

    Olen toinen foorumin ylläpitäjistä, kirjoitan foorumissa nimimerkillä Heka. Olen ollut yhteydessä moniin tahoihin, mediassa, ammattiliitoissa, yms. Kiusaamiselle ja eteenkin sen ennaltaehkäisemiselle, ei ole löytynyt yhtään halukasta tahoa asian eteenpäin ajamiseen.

    Siksi kirjoitan teille Rouva Tasavallan Presidentti, että jos olisi vallassanne tehdä työtä tämän hyvän ja kovasti tarpeellisen, vakavan asian julkisuuteen saattamiseen, niin uskon, että tutkimuksen mukaan n.140.000 työpaikkakiusattua olisivat teille varmasti erittäin kiitollisia tämän tärkeän asian esille tuomisesta.

    Kiitoksia ajastanne ja toivottavasti ehditte kiireiltänne hieman perehtyä tärkeään asiaamme.

    Kunnioittaen, Heikki Dillström

    Lähettäjä: Tasavallan.Presidentti@tpk.fi
    Päivämäärä: 2005/06/20 10:26
    Vastaanottaja:
    Aihe: Sähköpostinne

    Hyvä Heikki Dillström,

    Kiitos 23. toukokuuta 2005 päivätystä ja ajatuksia herättävästä kirjeestänne. Toitte esiin huomionarvoisia asioita, jotka liittyvät valitettavan yleisesti esiintyvään työpaikkahäirintään.

    Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työyhteisön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämä on velvollisuus, joka tarkoittaa myös henkisestä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuolto ja työsuojelupiirit ovat kaikki tahoja, joiden puoleen voi kääntyä tilanteessa, jolloin työyhteisössä ilmenee kiusaamista tai häirintää. Valitettavasti tämä työkykyä ylläpitävä verkosto ei aina pysty riittävän nopeasti puuttumaan kiusaamistilanteisiin.

    Kerroitte, että olette vaimonne kanssa aktiivisesti mukana työpaikkakiusatut-keskustelufoorumin toiminnassa. Teette erittäin arvokasta työtä tarjoamalla kiusatuille ja heidän läheisilleen keskustelukanavan, jonka kautta voi saada vertaistukea ja löytää apua kiusaamiskierteen katkaisemiseksi. Asiallinen tieto antaa rohkeutta nostaa asia esille ja hakea apua sen ratkaisemiseksi.

    Tiedostan mainitsemanne ongelmat ja perustuslain mukaisen toimivaltani puitteissa pyrin tekemään parhaani edistääkseni turvallisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden parempaa toteutumista elämän eri osa-alueilla.

    Toivon Teille ja perheellenne voimia ja sitkeyttä sekä vaikeuksista huolimatta hyvää ja lämmintä kesää.

    Parhain terveisin

    Tarja Halonen
    Tasavallan presidentti

Vastaa käyttäjälle Maria Ekholm Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *