Olemme seuranneet mediassa Hilkka Ahteen ty\u00f6paikkakiusaamisoikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Helsingin hovioikeus antoi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Sen mukaan Auto- ja kuljetusalan Ty\u00f6ntekij\u00e4liiton (AKT) entinen puheenjohtaja Timo R\u00e4ty tuomittiin liiton viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llik\u00f6n Hilkka Ahteen pahoinpitelyst\u00e4 ja ty\u00f6turvallisuusrikoksesta 80 p\u00e4iv\u00e4sakkoon. Tuomio oli merkitt\u00e4v\u00e4 avaus ty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan h\u00e4irinn\u00e4n rikosoikeudellisessa tarkastelussa. Ahteen asianajaja Mika Kivikoski toivoo, ett\u00e4 tapauksella olisi yleinen positiivinen vaikutus. Ty\u00f6paikoilla tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 ajoissa huomiota henkiseen v\u00e4kivaltaan ja pyritt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisesti ratkaisemaan asioita ajoissa ty\u00f6paikoilla.<\/p>\n
Ty\u00f6paikkakiusaamisen kohteeksi joutuu 100 000 – 140 000 henkil\u00f6\u00e4 vuosittain. Joka viides suomalainen p\u00e4\u00e4tyy jossain vaiheessa ty\u00f6uraansa kiusatuksi. Uusimman Julkisen alan ty\u00f6hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s on kokenut vuoden aikana ep\u00e4asiallista kohtelua tai kiusaamista esimiehen tai ty\u00f6toverin suunnalta sek\u00e4 kunta- ett\u00e4 kirkonalalla (s. 58, Kevan tutkimuksia 1\/2014). Euroopan ty\u00f6olotutkimuksen (Eurofond) mukaan Suomi on EU-maiden keskin\u00e4isess\u00e4 vertailussa ty\u00f6paikkakiusaamisen k\u00e4rkimaa.<\/p>\n
Viime vuosina oikeuslaitos ja esitutkintaviranomaiset ovat havahtuneet siihen, ett\u00e4 vakavan kiusaamisen ehk\u00e4isemisess\u00e4 on haastavaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sovellettavia oikeusnormeja. Maaliskuussa on avautunut kansalaislakialoite ty\u00f6paikkakiusaamista koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muuttamiseksi, jonka tavoitteena on saada aikaan lakialoite ty\u00f6paikkakiusaamiseen soveltuvien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lis\u00e4\u00e4miseksi ty\u00f6turvallisuuslakiin sek\u00e4 ty\u00f6turvallisuusrikosten vanhenemisaikojen pident\u00e4miseksi. Asianajajat Sanna Luoma ja Mika Kivikoski n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 nykylains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 mahdollistaa h\u00e4irinn\u00e4n jatkumisen ja puuttumisen keinot ovat v\u00e4h\u00e4iset. My\u00f6s h\u00e4irinn\u00e4n kohteeksi joutuneen keinot saada oikeutta ovat olleet olemattomat. Kivikoski ja Luoma toivovatkin, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 reagoi t\u00e4sment\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimassaolevia ty\u00f6turvallisuus- ja rikoslain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaamista koskevat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t lakiin. Lis\u00e4ksi rangaistusasteikkoa on korotettava. Asianajajien mukaan ty\u00f6turvallisuusrikosten kahden vuoden vanhentumisaika on aivan liian lyhyt, kun otetaan huomioon henkisen v\u00e4kivallan uhrille aiheuttamat terveydellisesti eritt\u00e4in vakavat, pitk\u00e4kestoiset ja vaikeasti hoidettavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tulee my\u00f6s entist\u00e4 tarkemmin velvoittaa esimiest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraamuksia kiusaamiseen syyllistyv\u00e4lle. Huolestuttavaa on, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 kiusaavan esimiehen toimintaan puuttumiseksi. Aluehallintoviranomaisten rooli tulee my\u00f6s tarkastaa nykymenettelyn ollessa hidas ja byrokraattinen.<\/p>\n
Henkinen v\u00e4kivalta tapahtuu salaa, vaivihkaa, harvoin suoraan kiusaajan ja kiusatun v\u00e4lill\u00e4. Kiusaaja manipuloi tilannetta ulkopuolisena. T\u00e4ss\u00e4 koulu- ja ty\u00f6paikkakiusaaminen poikkeavat toisistaan. Kiusaaminen on usein kolmanteen henkil\u00f6\u00f6n kohdistuvien negatiivisten vihjeiden viidakko, joka synnytt\u00e4\u00e4 kilpailua, kateutta tai kaunaa. Henkinen v\u00e4kivalta voi olla my\u00f6s suoraa naljailua, v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4, nimittely\u00e4, kun todistajia ei ole paikalla. K\u00e4sitett\u00e4 on pyritty m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ja Sirpa Polo on tavoittanut m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n my\u00f6s teon vaikutuksen toiseen ihmiseen\u201d Henkinen v\u00e4kivalta on pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 naljailua, mik\u00e4 kohdistuu toisen ihmisen ytimeen, sis\u00e4iseen min\u00e4\u00e4n (Polo, Sirpa. 2015, julkaisematon l\u00e4hde). Tunnusomaista kiusaamiselle on, ett\u00e4 se on jatkuvaa, pitk\u00e4kestoista, kielteist\u00e4 kohtelua ja leimaamista. Tilanne, jossa kohde ei pysty puolustautumaan sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Kiusaajan tunnistaminen on haasteellista. Kiusaaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan se ty\u00f6paikan \u00f6ykk\u00e4ri, nyrkill\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ly\u00f6j\u00e4 tai vastarannan kiiski. Kiusaaja voi olla miellytt\u00e4v\u00e4, hyv\u00e4k\u00e4yt\u00f6ksinen, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n taustatoimija, joka ei ota vahvasti kantaa tai ilmaise mielipiteit\u00e4\u00e4n. On pohdittu, mik\u00e4 tekee kiusaajasta kiusaajan. Kyse on kehittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 sis\u00e4isest\u00e4 minuudesta. \u201dKun kehitys ei tapahdu inhimillisten tarpeiden vaatimalla tavalla, lapsessa kasvaa kyvytt\u00f6myys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omia ja toisen ihmisen tarpeita. H\u00e4nest\u00e4 kehittyy vailla tervett\u00e4 minuutta oleva, itsekeskeinen vuorovaikutukseen kykenem\u00e4t\u00f6n ja omia rajojaan tuntematon yksil\u00f6, joka k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n, projektion so. tunteiden heijastamisen ja riiston kautta tuhoaa l\u00e4hipiiriss\u00e4 olevien ihmisten el\u00e4m\u00e4n.\u201d (Polo, Sirpa. 2015 julkaisematon l\u00e4hde) <\/p>\n
Kiusaaminen noudattaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n samanlaista kaavaa. Toimittaja Brita Jokinen on k\u00e4ynyt l\u00e4pi suuren aineiston kiusaamiskuvauksia ja huomannut kiusaamisen noudattavan eri tapauksissa samanlaista kaavaa. (Jokinen, Brita 2012, Narsisti keskell\u00e4mme). Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 alkaa ilmet\u00e4 kilpailua tilanteessa, jossa kukaan ei edes tied\u00e4, mist\u00e4 kilpaillaan. Siell\u00e4 esiintyy avointa kateutta. H\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 kommentteja kiert\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. On ep\u00e4varmuutta, levottomuutta ja sovitut asiat eiv\u00e4t pid\u00e4 paikkansa. Syntyy riitoja ja ahdistusta ja tilanteen pitkittyess\u00e4 ty\u00f6uupumusta. Asiat ja tunteet kietoutuvat yhteen. Ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n syntyy v\u00e4hitellen ongelmahenkil\u00f6, josta ei pidet\u00e4 ja joka koetaan syyp\u00e4\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6n ongelmiin. Musta lammas, kiusattu, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4, mist\u00e4 on kyse. Pikkuhiljaa syntyy tarinoita ja uskomuksia, joiden alkuper\u00e4\u00e4 ei kukaan tied\u00e4 ja todenper\u00e4\u00e4 ei kukaan ep\u00e4ile. Yksitt\u00e4iset ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senet ajautuvat mukaan toimintaan, jonka merkityst\u00e4 he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunne. Joku saattaa tunnistaa tai aavistaa kiusaamisen, kykenem\u00e4tt\u00e4 sanoittamaan, uskaltamatta puuttua tai j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 toiminnan ulkopuolelle. Pelkona on joutua itse asiattoman k\u00e4yt\u00f6ksen kohteeksi. On helpointa ja parasta vaieta.<\/p>\n
Johdolla on aina vastuu kiusaamistilanteessa. Ty\u00f6suojelulaki on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt esimiehen puuttumisvelvoitteen. Sen mukaan johdon tulee asettaa rajat sille, mit\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 suvaitaan. Esimiehen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on puuttua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kiusaamistapahtumaan asiasta kuultuaan tai havaittuaan. Usein kiusaamisen annetaan jatkua esimiehen v\u00e4ltelless\u00e4 vastuutaan. Asioiden selvitt\u00e4misen sijaan johdon ratkaisu on l\u00e4hes s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaisesti irtisanoa kiusattu hankalana henkil\u00f6n\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6st\u00e4 toivoen tilanteen n\u00e4in rauhoittuvan ja ty\u00f6paikan ilmapiirin paranevan. N\u00e4m\u00e4 irtisanomiset aiheuttavat yksil\u00f6tasolla taloudellisen ja henkisen konkurssin, jonka yhteiskunnalliset kustannusvaikutukset mm. menetettyin\u00e4 verotuloina, ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4, mielenterveyspalvelujen tarpeena ovat mittavat. Ty\u00f6rauhaa irtisanominen ei palauta. On vain ajan kysymys, kun yhteis\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy seuraava hankalaksi koettava henkil\u00f6. Johdon mentori Toni Hinkka kohtaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkojen ongelmatilanteita ja on n\u00e4hnyt, mik\u00e4 merkitys riitt\u00e4v\u00e4n aikaisella puuttumisella ja ty\u00f6paikkakiusaamisen nollatoleranssilla on organisaatioiden menestykselle.<\/p>\n
Ty\u00f6paikkakiusatut.net \u2013sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 tekninen asiantuntija Heikki Dillstr\u00f6m on 10 vuoden aikana seurannut ty\u00f6paikkakiusaamista sivustolla. Pelko ja ahdistus ovat se m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vin tunnetila, mik\u00e4 leimaa sivuilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. Pelko saa ihmiset vaikenemaan ja ilmi\u00f6 j\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Osaamisen kehitt\u00e4misen asiantuntija Riitta Hyv\u00e4rinen n\u00e4keekin ongelman laajana koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n\u00e4 ongelmana. Tilanteena, jossa yksil\u00f6 on kyvyt\u00f6n oppimaan ja vastaanottamaan uutta. Ty\u00f6yhteis\u00f6n luovuus on nollassa ja organisaation on haasteellista vastata toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 muutospaineisiin.<\/p>\n
Ty\u00f6paikkakiusaamisesta vaikeneminen ja ilmi\u00f6n piilottelu ei edesauta terveen ja innovatiivisen ty\u00f6kulttuurin rakentumista. Nyt on aika keskustella ja aktiivisesti vaikuttaa ja puuttua. Tutustu aloitteeseen ja allekirjoita.<\/strong><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olemme seuranneet mediassa Hilkka Ahteen ty\u00f6paikkakiusaamisoikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Helsingin hovioikeus antoi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Sen mukaan Auto- ja kuljetusalan Ty\u00f6ntekij\u00e4liiton (AKT) entinen puheenjohtaja Timo R\u00e4ty tuomittiin liiton viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llik\u00f6n Hilkka Ahteen pahoinpitelyst\u00e4 ja ty\u00f6turvallisuusrikoksesta 80 p\u00e4iv\u00e4sakkoon. Tuomio oli merkitt\u00e4v\u00e4 avaus ty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan h\u00e4irinn\u00e4n rikosoikeudellisessa tarkastelussa. … Lue loppuun