Selviytyminen

Tälle sivulle voitte kirjoittaa ohjeita henkisestä väkivallasta selvitymiseen työpaikoilla.

Ohjeita kirjoituksiin:

1. Nimimerkki ja sähköpostiosoite ovat pakollisia, annettu sähköpostiosoite ei näy muille kirjoittajille,  tieto näkyy ainoastaan ylläpidolle.

2. Viestin saa lähetettyä painamalla Lähetä

3. Toivomme, ettei kirjoituksissa mainita henkisen väkivallan tapauksiin liittyviä ihmisiä tai yrityksiä nimeltä, ellei asiaa ole jo aiemmin käsitelty julkisuudessa median toimesta.

19 vastausta artikkeliin ”Selviytyminen

  1. Henkisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen

    Termistö

    Vallalla oleva kiusaamista käsittelevä termistö ei ole yksiselitteinen. Eri tahot kuten viranomaiset, tutkijat ja työturvallisuuslaki käyttävät erilaista termistöä. Työpaikalla tapahtuvasta kiusaamisesta yleisesti käytettyjä termejä ovat esimerkiksi henkinen väkivalta työssä, henkinen väkivalta työelämässä, työpaikkakiusaaminen ja työssäkiusaaminen. Näillä termeillä kuvataan pääasiallisesti samaa asiaa. Termiä työpaikkakiusaaminen käytetään tällä hetkellä eniten.

    Henkinen väkivalta

    Henkiseksi väkivallaksi määritellään toiminta, joka rajoittaa ihmisen yhteistyömahdollisuuksia, vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja mainetta, huonontaa ammatti- ja työtilanteen laatua, vaarantaa terveyden sekä tähtää ihmisen jättämiseen työyhteisön ulkopuolelle.

    Henkinen väkivalta rehottaa useimmin yhteisöissä, joissa työilmapiiri ja työolot ovat huonot. Huono ilmapiiri puolestaan synnyttää sortoa. Joissakin tilanteissa voi yksittäinen työntekijä joutua kiusaamisen ja painostuksen kohteeksi, vaikka muiden työyhteisön jäsenten mielestä työyhteisössä ei ole mitään ongelmia.

    Henkisen väkivallan yleisyyttä työpaikoilla ei ole helppo saada selville, sillä monien ilmenemismuotojensa vuoksi sitä on vaikea erottaa muista ihmissuhdeongelmista ja ristiriidoista. On vaikeaa määritellä mikä on kiusoittelua ja leikinlaskua ja mikä taas henkistä väkivaltaa. Se minkä joku kokee kiusoitteluksi tai työpaikan arkipäivään kuuluvaksi leikinlaskuksi, on jonkun toisen mielestä kiusaamista ja hänen ihmisarvoaan loukkaavaa.

    Yksi henkisen väkivallan ominaispiirre on puolustuskyvyttömyys. Monet, jotka eivät ole kokeneet henkistä väkivaltaa, ihmettelevät, kuinka joku antaa kiusata itseään. Mutta jos pystyy tavalla tai toisella puolustamaan itseään, ei olekaan henkisen väkivallan uhri.

    Työyhteisö, jossa ongelmia ei syystä tai toisesta suostuta tai kyetä näkemään tai käsittelemään, etsii ongelmiin syyllisen. Kyse on tällöin niin sanotusta syntipukki-ilmiöstä. Työyhteisön ilmapiiri voi olla sellainen, ettei se salli epäonnistumisen myöntämistä ja käsittelyä. Syntipukki kantaa työyhteisön muiden jäsenten puolesta kielteiset asiat. Jos syntipukki ei aina toimisi väärin, tekisi huonoja päätöksiä tai olisi niin hidas, olisi kaikki hyvin.

    Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Pietiläinen & Hurme 1997, Perkka-Jortikka 2002

    Henkinen väkivalta on rikos

    Rikoslaki

    21 luku, 5§ Pahoinpitely

    Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

    Yritys on rangaistava.

    Työturvallisuuslaki

    18§ Työntekijän yleiset velvollisuudet. 3 mom.

    Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

    28§ Häirintä

    Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi.

    Henkisen väkivallan ominaisuuksia

    Henkiselle väkivallalle ovat ominaisia:

    · kielteinen kohtelu yhtä tai useampaa henkilöä kohtaan
    · jatkuvuus
    · toistuvuus
    · systemaattisuus
    · vallankäyttö

    Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta

    Työpaikkakiusaamisella ja henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työtovereiden välisiä, esimiehen ja alaisen välisiä tai esimiesten välisiä ristiriitatilanteita, joissa kiusattu alistetaan: yksi tai useampi henkilö hyökkää järjestelmällisesti joko suoraan tai epäsuoraan kiusattua vastaan pitkän ajan kuluessa. Kiusaamisen tavoitteena ja/tai seurauksena on kiusatun” erottaminen” työyhteisöstä.

    Tilastollisissa tutkimuksissa ”pitkään jatkuvaksi ja järjestelmälliseksi kiusaamiseksi” määritellään vähintään kerran viikossa vähintään puoli vuotta yhtäjaksoisesti tapahtuva kiusaaminen.

    Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta voi ilmetä:

    – terrorina työtoverin tai ryhmän taholta
    – esimiehen tai työantajan alaisiin kohdistamana
    – alaisten tai alaisjoukon esimieheensä kohdistamana
    – esimiesten välillä

    Tuottamuksellinen työpaikkakiusaaminen tai henkinen väkivalta johtuu usein yksilökohtaisista ja inhimillisistä tekijöistä, esimerkiksi:

    – kateudesta
    – mustasukkaisuudesta
    – alistamisriippuvuudesta
    – vallanhalusta
    – epäkypsyydestä
    – osaamattomuudesta

    Lähde: Vartia & Perkka-Jortikka 1994

    Henkisen väkivallan keinot

    Workplace Bullying Institute:n tutkimuksen mukaan, seuraavat keinot ovat 25 yleisintä liityen henkiseen väkivaltaan työpaikalla.

    1. Syytetään henkilöä valheellisesti ”virheistä” joita ei oikeasti tehdä (71 prosenttia).
    2. Tuijottaminen, uhkaava käytös ja vihamielisyyden selvä osoittaminen henkilölle (68 prosenttia).
    3. Mitätöidään henkilön ajatuksia tai tunteita (”Voi, että on typerää”) kokouksissa ja työyhteisössä (64 prosenttia).
    4. Käytetään ”mykkäkoulua” ja ”jätetään pois” ja eristetään henkilö muista (64 prosenttia).
    5. Esitetään kohteen hallitsemattomia mielialan vaihteluita ryhmän edessä, tahallisesti ärsyttämällä henkilöä (61 prosenttia).
    6. Tehdään omat säännöt lennossa henkilölle, vaikka ei itse niitä noudateta (61 prosenttia).
    7. Huomio häirikön omaan työhön tai oman erinomaisuuden kehumista, vaikka näyttöä ei ole (58 prosenttia).
    8. Ankaraa ja jatkuvaa kritisointia henkilöistä, joilla on eri tavoite (57 prosenttia).
    9. Aloittaa perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä (56 prosenttia).
    10. Kannustetaan ihmisiä kääntymään sitä henkilöä vastaan, jota on kiusattu (55 prosenttia).
    11. Eristetään henkilö työtovereista, joko sosiaalisesti tai fyysisesti (54 prosenttia).
    12. Julkisesti valehdellaan henkilön tuloksista tai mitätöidään niitä (53 prosenttia).
    13. Huutaminen, vähättely tai tehdään henkilö naurunalaiseksi toisten edessä (53 prosenttia).
    14. Varastetaan kunnia muiden tekemästä työstä (plagiointi) (47 prosenttia).
    15. Valehdellaan henkilön työsuorituksista (46 prosenttia).
    16. Valehdellaan henkilön olevan ”tottelematon”, kun ei ole noudattanut häirikön mielivaltaisia komentoja (46 prosenttia).
    17. Luottamuksellisia tietoja levitellään tahallaan henkilön nöyryytämiseksi yksityisesti tai julkisesti (45 prosenttia).
    18. Kostetaan henkilölle kiusaamisesta tehty valitus (45 prosenttia).
    19. Herjataan henkilöä sanallisesti sukupuoleen, rotuun, puheeseen, ikään tai kieleen, vammaisuuteen vedoten (44 prosenttia).
    20. Määrätään toisarvoisia toitä henkilölle rangaistuksena (44 prosenttia).
    21. Tehdään epärealistisia vaatimuksia henkilölle (työmäärä, määräajat, vastuut) (44 prosenttia).
    22. Aloitetaan perätön kampanja henkilön savustamiseksi ulos työyhteisöstä, työnantaja ei puutu asiaan (43 prosenttia).
    23. Uhkaillaan henkilö lopettamaan tai hakemaan siirtoa (43 prosenttia).
    24. Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite (41 prosenttia).
    25. Varmistetaan henkilönn epäonnistuminen esim. projektissa, jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä (40 prosenttia)

    Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan laajuus

    European Foundation eli Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiö toteutti vuonna 2010 uusimman työolotutkimuksen, jossa todettiin, että kaikkineen keskimäärin EU-27 maissa 4.1% työssä käyvistä oli kokenut työpaikkakiusaamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Useimmin kiusaamista oli koettu Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Itävallassa. Suomessa kiusaamista oli kokenut 6,2 %, mikä vastaa hyvin Työterveyslaitoksen vuoden 2009 Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen tulosta. EU-15 maissa, mikä ehkä on vielä parempi vertailukohta kuin EU-27 kiusaamista oli kokenut 4.7 % tutkituista.

    Työolobarometri 2008

    Palkansaajista 40 prosenttia on havainnut työpaikallaan henkistä väkivaltaa ja työpaikkakiusaamista,joka on ollut joko työtovereiden tai asiakkaan taholta tai kummaltakin taholtakohdistuvaa. Henkisen väkivallan havainnot ovat yleisempiä julkisella sektorilla kuin teollisuudessatai yksityisellä palvelusektorilla. Kunnissa 44 prosenttia ja valtiolla 42 prosenttiaon havainnut työtovereiden taholta tullutta työntekijän eristämistä, työn mitätöintiä,uhkaamista, selän takana puhumista ja muuta painostusta ainakin joskus. Teollisuudessa 27 prosenttia ja yksityisellä palvelusektorilla 22 prosenttia on havainnut työtovereiden taholtatullutta työpaikkakiusaamista. Kunnissa joka kolmas (34 %), valtiolla yli neljännes(27 %) ja teollisuudessa viidennes (21 %) ja yksityisellä palvelusektorilla lähes kymmenes (9 %) on havainnut myös asiakkaan taholta tullutta henkistä väkivaltaa.

    Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan muotoja

    Mustamaalaaminen

    Puheita vääristellään, puhutaan pahaa selän takana, levitellään vääriä ja perättömiä puheita, pilkataan muiden kuullen, työtä tai yksityiselämää arvostellaan väärin perustein.

    Nonverbaaliset viestit

    Nonverbaaliset viestit ilmenevät kielteisinä eleinä, ilmeinä, äänensävyinä, loukkaamisina, naurunalaiseksi saattamisena, väärien tietojen levittämisenä, nöyryyttämisenä, pilkkaamisena tai ylenpalttisena kritisointina. Henkilön ei sallita ilmaisevan mielipiteitään tai hänet keskeytetään jatkuvasti.

    Työyhteisöstä eristäminen

    Eristäminen on henkisen väkivallan ehkä tehokkain muoto. Henkilölle ei puhuta, häntä ei kuunnella, häntä kohdellaan kuin ilmaa eikä häntä kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin. Eristäminen voi olla myös fyysistä, joku työskentelee käytävässä, joku varastossa, joku eri rakennuksessa kuin muu työyhteisö.

    Tehtävien yksipuolistaminen, vähentäminen tai lisääminen

    Kyseessä on tarkoituksellinen kiusaamisen kohteen ali- tai ylikuormittaminen. Työntekoa vaikeutetaan tai aliarvostetaan, jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä tai annetaan osaamisen kannalta vähäpätöisiä tehtäviä.

    Uhkailu ja huutaminen

    Henkilölle huudetaan tai häntä haukutaan kovaäänisesti. Hän saa suullisia tai kirjallisia uhkauksia. Hänen työtään tai sen tulosta moititaan jatkuvasti.

    Fyysinen väkivalta tai sen uhka

    Fyysinen väkivalta koetaan lähinnä uhkana: uhria uhataan fyysisellä väkivallalla. Fyysisen väkivallan uhaksi koetaan myös sellainen käyttäytyminen, jossa uhrin ääntä, kävelytyyliä, ilmeitä ja eleitä jäljitellään kielteisessä tarkoituksessa. Myös puhelinterrori koetaan fyysisen väkivallan uhaksi.

    Mielenterveyden kyseenalaistaminen

    Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna, tasapainottomana, hänet halutaan lähettää psykiatrisiin tutkimuksiin tai työkyvyn arviointiin.

    Lähteet: Vartia & Perkka-Jortikka 1994, Perkka-Jortikka 2002

    Sukupuolinen häirintä tai ahdistelu

    Sukupuolinen häirintä voi olla esimerkiksi:

    – sukupuolisesti vihjailevia eleitä tai ilmeitä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia huomautuksia tai kysymyksiä
    – härskejä puheita, vihjauksia tai ehdotuksia
    – seksuaalisesti värittyneitä kirjeitä tai puhelinsoittoja
    – fyysistä lähentelyä ja koskettelua
    – sukupuolista kanssakäymistä koskevia vaatimuksia tai ehdotuksia
    – äärimmäisessä tapauksessa raiskaus tai sen yritys

    Olennaista on, että toiminta on yksipuolista ja ei-toivottua, ja se aiheuttaa uhrille kielteisiä seurauksia ja tuntemuksia

    Ohjeita häirinnän uhrille:

    – Älä syyllistä itseäsi.
    – Puhu tilanteesta jollekin luotettavalle työyhteisöön kuuluvalle henkilölle, joka voi olla työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai työpaikan esimies.
    – Kerro ahdistelijalle, että et hyväksy hänen toimintaansa. Voit tehdä sen kirjallisesti. Jätä itsellesi kirjeen kopio.
    – Kirjaa tapahtumat muistiin. Ota selvää, onko tilanteilla ollut silminnäkijöitä. Ota myös selvää, onko muitakin työpaikallasi häiritty.
    – Ota yhteys esimerkiksi työsuojelualueeseen, raiskaustapauksessa poliisiin.
    – Pyri välttämään tilanteita, joissa olet kahden kesken ahdistelijan kanssa.

    Keskeistä on muistaa, että sukupuolinen häirintä ei ole yksilön syy tai henkilökohtainen ongelma. Se on työyhteisön ongelma, johon ei pidä alistua, ja johon on mahdollista saada apua.

    Lähteet: Tasa-arvovaltuutettu 2004 ja STTK.

    Mikä ei ole työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa?

    esimerkiksi:

    · Työhön liittyvät yleisessä käsittelyssä olevat asiat. Esimerkiksi päätökset ja tulkinnat, jotka aiheuttavat ristiriitaa.
    · Henkilöt joutuvat kohtaamaan ristiriidan aiheuttaman paineen ja epävarmuuden.
    · Totuudellisesti perustellut kurinpidolliset rangaistukset ja huomautukset.

    Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan seuraukset

    Vaikutukset yksilöön:

    · depressio
    · psykoosi
    · epämääräiset stressioireet
    · yleinen levottomuus
    · unettomuus
    · painajaiset
    · epätoivo
    · alentunut itsetunto
    · epävarmuus
    · häpeän ja syyllisyyden tunteet
    · pakkoajatukset
    · äkillinen vatsahaava
    · ihottuma
    · rytmihäiriöt

    Lisäksi

    · Ihmissuhteiden ylläpito ja kommunikointi muiden kanssa voi vaikeutua
    · Arvonannon saaminen ja kokeminen vähentyvät tai lakkaavat
    · Työn hoitaminen ja koko elämäntilanne vaikeutuvat
    · Fyysinen ja psyykkinen työkyky heikentyy
    · Äärimmäisissä tapauksissa pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen voi johtaa jopa itsemurhaan

    Vaikutukset työyhteisöön, organisaatioon ja yhteiskuntaan:

    · taloudelliset seuraukset
    · työyhteisön toimivuuden heikkeneminen
    · työyhteisön jäsenten hyvinvoinnin ja jaksamisen väheneminen

    Työpaikkakiusaaminen tulee myös kalliiksi terveydellisten haittojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeutumisen sekä erilaisten hallinnollisten ja juridisten prosessien kustannusten seurauksina. EU:n mitassa työpaikkakiusaamisen on laskettu maksavan vuosittain noin 20 miljardia euroa.

    Lähteet: Perkka-Jortikka 2002, Parvikko 2003

    Työuupumus

    Työuupumuksen oireita:

    – voimakas väsymys ja siihen liittyvä oireilu ei häviä päivittäisellä levolla, viikoittaisella vapaalla, eikä lopulta loma-aikoinakaan.
    – asenteet kyynistyvät
    – työilo katoaa
    – herää epäily työn mielekkyydestä ja merkityksestä
    – asenteet työn kohteena oleviin ihmisiin muuttuvat kylmiksi ja etäisiks
    – ammatillinen itsetunto heikentyy. Tämä näkyy pelkona siitä, ettei suoriudu työstään ja että työasiat eivät pysy hallinnassa
    – epäilevä suhtautuminen omaan pätevyyteen ja menestymiseen

    Työuupumus kehittyy yleensä asteittain pitkän ajan kuluessa. Työhön liittyvän hoitamattoman stressin on sanottu johtavan työuupumukseen. Stressin hoitaminen tarkoittaa sekä yksilön, että työyhteisön toimintoja liiallisten työvaatimusten tai kuormitustekijöiden ehkäisemiseksi, poistamiseksi tai säätelemiseksi.

    Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Olavi Parvikko 1999.

    Mitä voi tehdä, kun on joutunut henkisen väkivallan kohteeksi työpaikalla?

    1. Ilmoita kiusaajalle, ettet hyväksy hänen käytöstään.
    2. Ilmoita henkisestä väkivallasta esimiehellesi.
    3. Ota seuraavaksi yhteys:
    – työsuojeluvaltuutettuun
    – luottamusmieheen
    – työterveyshuoltoon
    – työsuojelualueen työsuojelutarkastajaan
    4. Hanki sairauspoissaoloista aina lääkärintodistus. Pidä alkuperäiset todistukset itselläsi ja anna kopiot eteenpäin.
    5. Pidä kirjaa työpaikan tapahtumista. Kuvaile tilanteet niin tarkasti kuin muistat: Mitä on tapahtunut, kenen tai keiden toimesta ja milloin ja mitä seurauksia tapahtuneista on sinulle aiheutunut.
    6. Vaadi päätökset / kokousten pöytäkirjat / muistiot aina kirjallisina. Pidä myös itse kirjaa palaverin kulusta.
    7. Hallintoasioissa (virkasuhde) hanki itsellesi tarvittaessa avustaja palavereihin, joissa asiaasi käsitellään. Avustaja voi olla kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö. Varaudu todistamaan, että avustajallasi on oikeus olla paikanpäällä myöntämällä hänelle avoin asianajovaltakirja.
    8. Hanki tarvittaessa kaikki itseäsi koskevat muistiinpanot / asiakirjat työterveyshuollosta, henkilöstöosastolta tai esimieheltä myöhempää käyttöä varten. (viranomaiset, oikeuskäsittelyt)

    Ohjeita palavereihin

    1) Jokainen voi käyttää avustajaa. (virkasuhde)

    Avustaja voi olla kuka tahansa henkilö, mutta joskus työnantaja saattaa kieltäytyä hyväksymästä ulkopuolista henkilöä palavereihin. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus olla paikalla palavereissa.

    2) Vaadi virallisen muistion / pöytäkirjan tekemistä palaverista.

    3) Vaadi että ainakin toinen teistä, joko sinä tai avustajasi, on yksi muistion / pöytäkirjan tarkastaja.

    4) Pidä myös itse kirjaa palaverin kulusta: kirjaa ylös läsnäolijat, tapahtumat ja sopimukset.

    5) Pyydä työpaikaltasi ja työterveyshuollosta kaikki itseäsi koskevat asiakirjat (tarkoittaa kaikkia pöytäkirjoja, muistioita yms. joissa mainitaan oma nimesi).

    Tietosuojavaltuutetun lomake:

    http://www.tietosuoja.fi/3186.htm

    Mikäli työnantaja tai työterveyshuolto kieltäytyy antamasta asiakirjoja, ota yhteys tietosuojavaltuutetun toimistoon.

    http://www.tietosuoja.fi/

    Muista, että olet hoitamassa omaa etuasi, joten pyydä kaikki tarvitsemasi tieto ennen kuin teet päätöksiä.

    Kiusaamista on juuri niin paljon kuin yhteisö, jossa toimimme sallii sen.
    Tuomo Tikkanen, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja

    Huono kohtelu tai kiusaaminen on aina työpaikan oma ratkaisu. Kiusaamiskulttuuria ei synny ympäristössä, jossa käydään tasavertaista aitoa vuoropuhelua. Siinä kunnioitetaan jokaisen osallistujan kokemuksia, mielipiteitä ja väitteitä, erosivatpa ne omista miten paljon tahansa.
    Sosiaali- ja terveysministeriö, Ylitarkastaja, Olavi Parvikko

    TIETOA VOI HAKEA

    Työterveyslaitoksista: http://www.ttl.fi

    Työturvallisuuskeskuksesta: http://www.tyoturva.fi

    Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosastolta: http://www.stm.fi

    Työpaikkakiusatut.net sivustolta: http://www.tyopaikkakiusatut.net

    Työturvallisuuslaki

    Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) astui voimaan 1.1.2003. Laki korvaa vuonna 1958 säädetyn työturvallisuuslain siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Laki ja sen nojalla annetut työpaikkaa koskevat säädökset on pidettävä työntekijöiden nähtävinä työpaikalla.

    Otteita Työturvallisuuslaista 738/2002 (sisältää 10 lukua, joissa yhteensä 68§:ää. Vain osa on esitelty)

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

    1 luku (sisältää pykälät 1§ – 7§, joista 1§ ja 2§ ovat esitelty)

    Lain tarkoitus ja soveltamisala

    1 §

    Tarkoitus

    Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja.

    2 §

    Lain yleinen soveltamisala

    Tätä lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön.

    Lakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan eikä ammattiurheilemiseen.

    Tämä laki velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun oikeussuhteen osapuolina olevia työnantajaa ja työntekijää siten kuin jäljempänä säädetään.

    Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan, mitä työturvallisuudesta tietyssä työssä erikseen säädetään.

    2 luku (sisältää pykälät 8§-16§, joista 8§, 9§ ja 13§ ovat esitelty)

    Työnantajan yleiset velvollisuudet

    8 §

    Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

    Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

    Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.

    Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:

    1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;

    2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla;

    3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja

    4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

    Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

    Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

    9 §

    Työsuojelun toimintaohjelma

    Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

    13 §

    Työn suunnittelu

    Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää.

    5 luku (sisältää pykälät 24§-48§, joista 28§ on esitelty)

    Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset

    Ergonomiaa, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä eräitä muita työn vaaroja koskevat säännökset

    28 § Häirintä

    Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

    Keinänen & Häkkinen 2003 määrittelevät epäasiallisen kohtelun seuraavasti: ”Epäasiallinen kohtelu voi olla satunnaista riitaisuutta, johon liittyy sopimatonta kielenkäyttöä, tai se voi olla jatkuvaa ja järjestelmällistä toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä, jota kutsutaan kiusaamiseksi.”

    Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö muun muassa selvityksen tai suunnitelman tekemisen tai lain nähtävänä pitämisen on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon. Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 1§:ssä.

    Lähteet: Työturvallisuuslaki (738/2002), Keinänen & Häkkinen 2003

  2. Onko tämä kiusaamista: minua mustamaalataan johtajille, kerrotaan juttuja jotka eivät pidä paikkaansa, haukutaan ja huudetaan työtehtävistä / työkaverista (minua) puhelimessa kaverille mutta johtajille mielistellään, jätetään wc-paperi rullat vaihtamatta vaikka uudet rullat ovat 2cm telineestä, lämpötilaa säädetään 18 asteeseen vaikka olen sanonut että sekä lääkäri että hieroja on sanonut ettei niskani ja hartiat siedä niin kylmää, ensin sanotaan yhtä ja sitten juttu on 5 minuutin sisällä ihan toinen, olen asiasta puhunut sekä johtajille, että työterv.huoltoon mutta ei auta. Olen joutunut verenpainelääkitykselle, en saa enää nukuttua, työt, ystävät, perhe kärsii, en tiedä enää mitä tehdä. Auttakaa!!
    Tämä ei ole läheskään kaikki mitä on tapahtunut mutta näin aluksi…

    • Kiitos SariS
      Niinhän siinä sitten kävi että kun kirjallisesti ilmoitin johtajalle kiusaajan tempuista ja rähjäämisestä niin 9 pv sisällä MINÄ sain potkut!!!!! Jep. No, mutta – tilanteesta pääsin, ja nyt liitto saa hoitaa tästä eteenpäin koska irtisanomisen syyksi sanottiin – tai siis toinen pomoista sanoi – tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja toinen sanoi että toimintaa siirretään – siis mun työt – muualle – lopputulos = 2 uutta henkilöä palkattu ja jo aloittanut!!! Että sillai. Pikkasen ottaa päähän, ja nyt kun olen saanut vihdoinkin ns päiväkirjan valmiiksi niin nyt tulee uupumus ja masennus. onneksi mulla on ihana kaveri joka soittaa joka aamu että olenko hereillä mutta toisaalta, nyt alkaa ärsyttää sekin. Halusisin vain nukkua. No kyllä tää tästä….
      hyvää maanantaita kaikille kaikesta huolimatta! 🙂 Kunhan me jaksamme hymyillä – heitä ketuttaa vielä enemmän!

      • Hei!

        Hyvää kesää!! Jaksatko palata vielä tähän asiaan siinä mielessä, että olisin kiinnostunut kuulemaan mitä liitto sai aikaan sinun laittomien potkujen suhteen. Itse olen tällä hetkellä saman tyyppisessä tlanteessa. Iloa,valoa ja oikeudenmukaisuutta toivottaen ja uskoen.

  3. ”Laurean johtoa epäillään työsuojelurikoksista
    julkaistu 23.8.2010 klo 06:36, päivitetty 26.8.2010 klo 17:17

    Laurea Ammattikorkeakoulu Oy:n johtoa ja hallitusta epäillään työsuojelurikoksista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluhallinto on jättänyt Vantaan poliisille rikosilmoituksen kesäkuun lopulla.

    Uudenmaan uutisten tietojen mukaan kyseessä on pitkäaikainen työpaikkakiusaamistapaus, jossa ovat osallisina sekä työnantaja että työntekijä.

    Jutun tutkinta on alkuvaiheessa.

    YLE Helsinki”
    Rikostutkimuksia on Laureaan kohdistunut tämän uutisoinnin jälkeen jo 2. Ne ovat vain karun vuoren huippu. Laurean johto, rehtori, vararehtori, projektin vetäjä, ja muutama muu johtaja kuitenkin jatkavat tehtävissään. Jutut ovat pitkittyneet jo vuosia. Oikeus siviilioikeudenkäynteihin evättiin rikostutkimuksiin vedoten. Laurean johdon palkat, siis näiden rikostutkimusten kohteena olevienkin, maksaa veronmaksaja (opetusministeriö), ja johto käyttää yhtä Hki kalleimpiin kuuluvia asianajotoimistoja, jonka maksaa luonnollisesit Laurea, eli viimekädessä veronmaksaja taas. Vaikka viranomainen, Uudenmaan työsuojelupiiri, on tehnyt virka-apupyynnöt, jäävät oikeuskulut ja uhrien maineen puhdistaminen heidän taloudelliseksi rasitteeksi. Laurean henkilöstö ei saa käydä keskustelua intrassa, siksi se siirtyy ajoittain Keski-Uudenmaan alle, Yle:n uutisoinnin alta se deletoitiin. Laki ei ole sama kaikille Suomessa, mutta senhän EU ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moneen otteeseen todenneet.

    • Vuosien varrella on huomattu, että media ei uskalla kirjoittaa näistä tapauksista suoraan tai sallia avointa keskustelua. Asioita jätetään kertomatta uutisoinnissa ja keskusteluja sensuroidaan tarpeettomasti.

  4. Heippa kaikille! 🙂
    Onko kukaan teistä lukenut kirjan Kiusaajat kuriin – Kaarina Korhonen? Luin sen päivässä, oikein ahmien ja oppien! Hyvä kirja! Mutta – yksi asia jäi vaivaamaan – hän kirjoittaa että voi nauhoittaa kiusaamiset ja sitten käyttää nauhoituksia todisteina ja että se on laillista. Mutta onko näin? Minusta toiselle osapuolelle pitää AINA ilmoittaa jos nauhoittaa jotain. Hyvähän se olisi jos niin saisi tehdä, moni juttu päättyisi varmasti hyvin äkkiä ja kiusatun hyväksi 🙂
    Niin, että tietääkö kukaan miten asia on?
    Mun juttua hoitaa nyt liitto ja irtisanomisessani on rikottu ainakin 5 lakipykälää 🙂 saa kattoo miten käy.
    Jaksamista kaikille ja nauttikaa kesästä – sateineen – silloin saa olla laiska ja vaan löhöillä!

    • ”Sellaiset puhelut, joihin itse osallistuu joko soittajana tai vastaajana, saa nauhoittaa. Oman viestinnän taltioiminen on mahdollista Suomen perustuslain mukaan, eikä sitä ole kriminalisoitu myöskään viestinnän suojaa koskevissa rikoslain säännöksissä.”,

      Tietosuojavaltuutetun toimisto

      Eli toisen osapuolen lupaa nauhoittamiseen ei lain mukaan tarvita, kun kyseessä on keskustelu, jossa on itse osallisena.

      http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2007/12/keskustelun-tallentaminen.html

  5. HeikkiD
    KIITOS, KIITOS! Tuo on hyvä tietää ja sivulla muutenkin täyttä asiaa! Tämä tieto olisi saatava niin monelle kuin mahdollista, esim.liiton kautta. Kyllä sais kiusaajat ”kyytiä” 😉

  6. hei, osaako kukaan neuvoa miten valita asianaja työpaikka kiusaamis juttuun. Minulle on liitosta annettu pitkä lista mutta miten valita oikea. Mikä toimisto uskaltautui puolustamaan hoitajaa sairaala Ortonin jutussa 2011

    • Liiton antamien lakimiesten kanssa kannattaa olla varovainen varsinkin jos kiusaaja/kiusaajat kuuluuvat samaan liittoon. Liitto katsoo vain omaa etuaan = meidän liittoon kuuluvien jäsenten keskuudessa ei esiinny epäasiallista kohtelua. Tästä syystä johtuen saattaa käydä niin, että liiton suosittelema lakimies nostaa palkkaa saamatta aikaan mitään oleellista, kunnes liiton kautta otetun vakuutuksen katto täyttyy. Sen jälkeen laitat asuntosi vakuudeksi ja käyt oikeutta lainarahalla tai annat jutun vesittyä ja päädyt työkyvyttömyyseläkkeelle totaalisti masentuneena ja pettyneenä ´oikeusvaltioon´.

      Kokemusta on.

  7. kiitos vastauksesta, mutta sinä, joka olet käynyt oikeutta hyvän avustajan avulla tai muuten osaisit neuvoa minua oikeusprosessa, vastaisitko.
    myös te jotka olette jollakin tavalla luovuttaneet, luopuneet oikeuksistanne, koska vastapuoli on pelottavan iso, apua ei saa , olette tehneet ns”sovinnon” ottasitteko yhteyttä.

    • Huomasin vasta nyt viestisi – toivottavasti en liian myöhään?

      Olin itse työpaikkakiusaamisen – suvaitsemattomuuden ja syrjinnän – uhri. Olin ex-työpaikassa oppisopimuskoulutuksessa ja minun piti saada vakutuinen työpaikka. Kuinkas ollakaan – kun pomon sukulainen päätyi samaan työpaikkaan hän junaili myös kaverinsa sinne.

      Minulta alettiin viedä töitä erilaisin perustein jotka muuttuivat koko ajan. Sitten alkoi suusanallinen työni kritisointi pomon taholta, ja muu suusanallinen kiusaaminen työkavereittenkin taholta – jota väitettiin työpaikkahuumoriksi…

      Työsuhdettani ei koskaan vakinaistettu vaan olin koko ajan määräaikainen työntekijä. Viimeiset puoli vuotta tein 15:n tunnin työviikkoa. Ammattiliittoni olisi halunnut alkaa tutkimaan uusittujen määräaikaisten työsopimusteni todellisia perusteita – heidän mukaansa kohdallani oli menty ”rimaa hipoen”. Kieltäydyin, koska halusin loppuajalla vain päästä pois työyhteisöstä jossa minua pidettiin syntipukkina ja kynnysmattona.

      Pienellä paikkakunnalla olisin saanut vain häirikön jahuomionkipeän maineen -vaikka maineeni on tosin pilattu täällä jo nytkin… Luulisi että jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja harjoittaa mitä uskontoa haluaa – kunhan ei riko lakia eikä toisten oikeuksia. Näin ei kuitenkaan ole vaikka lakikin sen kieltää.

      Mielestäni oli turhaa alkaa riitauttamaan asioita, koska minua vastaan oli (tekaistuja) todisteita ja väitteitä. Mm. hitaudestani ja tehottomuudestani. Ikävä kyllä, pomon laskutustiedoista huomasin kuka todellisuudessa oli se tuottamaton työntekijä…

      Todelliset syyt savustamiseeni ulos työpaikalta ovat selvinneet minulle vähin erin. Pienellä kylällä juttu kulkee – ikävää vain kiusaajien kannalta että se toimii toisinkin päin!

  8. Hei Kaikki! Olen lukenut tuon Kaarina Korhosen kirjan, kuten Sirpa Polon Narsisti esimiehenä. Olen kiitollinen niistä sekä kaikista muistakin tapauskertomuksista, joita on tälläkin hyvällä foorumilla. Tuntuu hyvältä saada jakaa nämä ikävät kokemukset ja tuntea, ettei ole yksin. Koen työkaverini kiusaavan minua. Olen saanut osakseni mm. mielenterveysepäilyjä, töiden mitätöimistä ja syyt niskoilleni asiasta kuin asiasta. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin tänne foorumille, mutta sen verran aikaa siitä on, etten muista milloin. Nykyään kiusaaminen on enemmän epäsuoraa. Olen saanut vaikutelman, että esimiehen kiusaaminen on usein pahempaa kuin työkaverin. Toki tähän vaikuttaa paljolti tällöinkin esimiehen suhtautuminen asiaan. Onko näin?

    Mitä te muut olette mieltä verkostokeskustelusta työterveyshuollon tukemana kiusaamisen lopettamiseksi. Työkaverini ja minun tilannetta yritettiin auttaa tällä tavoin? Olin tämän palaverin jälkeen tosi tuskainen ja pettynyt. Sillä koin työkaverini valehtelevan koko ajan silmää räpäyttämättä ja kiusaaminen jäi toteamatta. Lienee muillakin tämmöisiä kokemuksia.

    • Missä ajassa työpaikkakiusaaminen rikoksena vanhenee? Oma tapaukseni sattui 2007 ja irtisanominen. En tule koskaan palaamaan ennalleen, jä ikuiset jäljet ja terapia, tahtoisin oikeuden päätöksen asialle.

  9. Tervehdys kaikille!

    Olen tässä hiukan ihmeissäni, kun esimieheni esitti minulle työsuojeluvaltuutetulle tehdyn valituksen itsestäni. Olen kuulemma kritisoinut lääkkeiden jakamisesta tullutta haiproa, en ole sh:na tehnyt perustyötä, enkä auttanut työtovereitani, vaikka olen itse pyytänyt apua. En arvosta lähihoitajia ja kostan minua kanssa erimieltä oleville hoitajille työvuorosuunnittelussa. Aika rankkaa tekstiä ja en koe syyllistyneeni tällaiseen. Valitus oli annettu nimettömänä ja eivät uskalla tulla esille pelon vuoksi asiaa. Työsuojelkuvaltuutettu oli ottanut yhteyttä esimieheeni, joka kertoi asian. Kerroin tilaisuudessa, että en voi antaa vastinetta tällaiseen toimintaa ja toivon ihmisten rohkaistuvan kertomaan kokemisistaan itse. Minut vielä leimattiin työpaikkakiusaajaksi näiden asioiden tiimoilta.
    Toivoisin teiltä kommentteja ja mahdollisia toimia, miten puolustautua tällaista vastaan.
    Kiitos 🙂

  10. Hei Martza!
    Kirjoituksestasi on aikaa, mutta vastaan silti, toivottavasti luet… Kertomuksesi kuulostaa hyvin tutulta omaani verraten. Minä sain muutama viikko sitten varoituksen, jossa oli täysin perättömiä syytteitä, jotka olivat lähityötoverini ja esimieheni tekaisemia. Niissä syytteissä ei ollut mitään tarkempaa, mitä olisin muka tehnyt eli myöskään minä en ole voinut puolustautua ja kertoa totuutta asioista. Myös minulta on pidetty ne valittajat salassa, mutta tiedän ne silti – he ovat niitä samoja, jotka ovat jo kauan pyrkineet eristämään ja jättämään minut yksin ja puhumaan takanapäin pahaa. Kun siihen lähti mukaan myös esimies, on mahdotonta puolustautua. Olen ollut nyt siitä varoituksesta lähtien sairaslomalla ja käyny 2 kertaa viikossa psykoterapiassa ja pari kertaa psykiatrilla. Näen painajaisia esimiehestäni ja minua kiusanneesta työtoveristani. Työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies ovat yrittäneet puhua johdolle siitä, että minua on syytetty ihan perusteettomasti ja liioitellen, mutta heitä ei ole kuultu eikä otettu lainkaan huomioon sitä, että he itse kohtelevat minua hyvin epäasiallisesti. Jos valittaa Aviin, se voi työsuojeluvaltuutetun mukaan vain jouduttaa sitä, että minut irtisanotaan. Ehkäpä voivat irtisanoa jo näiden mun sairauslomien vuoksi. Kyllä he keksii irtisanomiseen jonkin tekosyyn, kun sairausloma ei voi olla peruste. Minullakaan ei siis ole keinoa, miten suojautua perättömistä syytteiltä – esimiehillä on niin hirmuinen valta, että voivat halutessaan tuhota.

  11. Kyllä nuo vastuut on työtekijä puolella aika vähäiset ja vähenee koko ajan…työnantaja vastaa yrityksen asioista ja niihin kuuluu kokonaisvaltaisesti työntekijän hyvinvointi..kaikkihan on hyvin aikansa mutta kun tulee erimielisyys jostain asiasta niin kyllä oikeudet vedetään ensinmäisenä esiin ja ei kukaan puhu velvolisuuksista..itse en yrittäjäsi rupeaisi mistään hinnasta kun olen työni puolesta joutunut seuraamaan näitä juttuja jossa ei pärjää kukaan muu kuin lakimiehet olivatpa sitten kummalla puolella tahansa.en usko että kaikki tapaukset olisi kusaamisia vaan monesti juuri johtuu siitä että tähän puututaan nyt herkästi..ihan esimerkkinä… työntekijälle oli oma liiton lakimies sanonut että hae työnantajalta kuittaus lappuun jotta sua on kiusattu niin ei tule karenssia kun itse irtisanoit itsesi.(ei merkitystä vaikka työnantaja kieltää teon ,ei todiste pakkoa…pakko tiedoksianto allekirjoitaa)..ja sitten vielä 2kk niin työnantajalle 11000€ vaatimus maksamattomista asioista…lakipykälä jossa sanotaa että työntekijän on viipymättä ilmoittetava jos on virhe palkassa tai palkamaksussa..joutaa poistaa koska sillä ei ole merkitystä…tämä on vain yksi esimerkki … mutta oikeesti käykää netissä katsomassa yritäjän vastuut niin ette ihmettele miksi näitä juttuja ja tarinoita rittää.. yrittäjäkin on ihminen ja vain 8% yrittäjistä oikeesti pärjää ja loput sinnitelee eikä pysty edes ittelle palkaa maksamaan…

  12. Hei, mitä muuta voi tehdä jo on ollut jo eri tahoihin yhteydessä, luottamusmieheen, työterveyshuoltoon, työsuojeluun ja viranomaisiin?? Asiat junnaavat paikallaan, sairauslomaa lisää, esimies ei ota kantaa/välttelee/ ei osallistu sovittuihin palavereihin ja on selvästi kiusaajien puolella. Organisaatiossa on selkeästi kirjattu prosessi, joka tuntuu olevan aika pitkäpiimäinen. Mutta hienolta näyttää paperilla.

    Miten näistä oikeasti selviää taloudellisesti, henkisesti, työuran suhteen, perhe-elämän suhteen??? Miten läheiset?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *